Yhtenä syynä globaalien väestöaineistojen vääristymiin ovat todennäköisesti väestölaskennat, jotka ovat useissa maissa puutteellisia. Kuva: Yrjö Inkinen
Maaseudulla asuu luultua useampi: Maailmalla väestökarttojen virhe voi olla jopa 84 prosenttia
Tuloksella voi olla merkittäviä vaikutuksia, sillä väestökarttoja käytetään sekä tutkimusten perustana että laajasti päätöksenteon tukena.
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että väestötietoaineistoihin pohjaavat väestökartat aliarvioivat reilusti maailmanlaajuisesti maaseutualueilla asuvan väestön määrän. Kuva: Sanne KatainenTuoreen Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan maapallon väestöä kuvaavat tietoaineistot saattavat arvioida maaseudun väkiluvun jopa yli puolet todellisuutta alhaisemmaksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että väestötietoaineistoihin pohjaavat väestökartat aliarvioivat reilusti maailmanlaajuisesti maaseutualueilla asuvan väestön määrän: vääristymä oli tutkitulla aikavälillä tietoaineistosta riippuen jopa 53–84 prosenttia.
Vesitekniikan tutkija Josias Láng-Ritter vertasi patohankkeisiin liittyviä väestötietoja virallisiin väestötietoaineistoihin ja huomasi niiden välillä huomattavia eroja.
Rakennettavan patoaltaan alta siirrettävä ja lähes poikkeuksetta maaseudulla asuva väestö lasketaan yleensä tarkasti, sillä siirrosta aiheutuu merkittävää haittaa ihmisille, ja patoyhtiöt maksavat siirrettäville ihmisille korvauksia.
”Tuloksella voi olla merkittäviä vaikutuksia, sillä väestökarttoja käytetään sekä tutkimusten perustana että laajasti päätöksenteon tukena”, Láng-Ritter kertoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.
Tutkijat vertasivat viittä yleisimmin käytettyä globaalia väestötietoaineistoa yli 300 patohankkeen alta siirretyn väestön lukumäärään 35 eri maassa.
Tutkimus tarkasteli vuosien 1975–2010 väestöaineistoja, sillä tuoreempia patohankkeisiin liittyviä tietoja ei ollut riittävästi saatavilla. Vuoden 2010 aineistoissa oli vähiten virheitä, mutta niistäkin puuttui 32–77 prosenttia maaseutuväestöstä.
Vaikka myöhempiä, vuosien 2015 ja 2020 väestöaineistoja on jo otettu käyttöön, tutkijat uskovat, että niissä on edelleen samoja ongelmia.
”Tarkkuus on vuosikymmenten mittaan parantunut jonkin verran, mutta suunta on silti selvä: globaalit väestötietoaineistot jättävät edelleen suuren osan maaseutuväestöstä huomioimatta. Koska laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet, pienet parannukset lähtötiedoissa eivät riitä korjaamaan näin suurta poikkeamaa”, sanoo Láng-Ritter.
Yhtenä syynä globaalien väestöaineistojen vääristymiin ovat todennäköisesti väestölaskennat, jotka ovat useissa maissa puutteellisia.
Monissa maissa väestötietoaineistoja käytetään päätöksenteon tukena, mutta niiden puutteet voivat tarkoittaa, että esimerkiksi teitä, sairaaloita ja lääkkeitä mitoitetaan virheellisesti. Lisäksi vaikkapa luonnonkatastrofeille altistuvien ihmisten määrä arvioidaan väärin.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Tutkijat vertasivat viittä yleisimmin käytettyä globaalia väestötietoaineistoa yli 300 patohankkeen alta siirretyn väestön lukumäärään 35 eri maassa. Kuva: Pekka Fali”Globaalit väestötietoaineistot jättävät edelleen suuren osan maaseutuväestöstä huomioimatta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
