Venäläinen ydinvoima epäilyttää yhä enemmän Pyhäjoella – Fennovoimalla niukka tiedotuslinja

Pyhäjoen kunta Pohjois-Pohjanmaalla riemuitsi vuonna 2011, kun Fennovoima päätti rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle eikä Lapin Simoon.

Matkan varrella hankkeen ylle on tullut varjoja, mutta vielä 2020 kunnan asukkaista 70 prosenttia oli ydinvoimalahankkeen puolella ja 30 prosenttia vastaan Pyhäjoen kunnan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan.

Moni MT:n keskiviikkona haastattelema asukas sanoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut mielipiteitä. Aihe on kuitenkin sen verran arka, ettei kukaan hanketta vastustava halua esiintyä lehdessä nimellään tai kuvallaan.

Ravintolayrittäjä H Huong Rahlan-Kallio perusti ravintolansa Pyhäjoen keskustaan vuonna 2017. Siellä käy paljon rakentajia ja kuntalaisia syömässä. Kuva: Kai Tirkkonen

"Toivottavasti koko hanke torpataan, ainakin Rosatom", ruokakaupan parkkipaikalla tavoitettu mies toteaa.

"Silloin kun ydinvoimalaa haettiin, minulla oli myönteinen kanta. Olisi vain toinen laitostoimittaja", keskustassa kävellyt rouva tiivistää.

Myös hankkeen etenemistä puoltavia näkemyksiä kuultiin. Eräs haastateltu kantaa huolta niin Venäjän kansalaisten kuin paikallisten yrittäjien puolesta. Hänen mielestään on kohtuutonta, jos kaikki pysäytetään.

"Ydinvoimalahanke on tuonut kuntaan elinvoimaa. Täällä on nyt ihan eri meininki."

Paikallinen ravintolayrittäjä H Huong Rahlan-Kallio kertoo MT:lle, että Ukrainan tilanne on aiheuttanut epävarmuutta hänenkin liiketoimintaansa.

Rahlan-Kallio kertoo perustaneensa ravintolan ydinvoimalaa varten vuonna 2017. Jos hanke kaatuu, hän ei tiedä, kannattaako ravintola enää silloin.

Vierailuja työmaalle ei sallita koronaohjeistukseen vedoten. Ydinvoimalatyömaalla tehdään muun muassa maansiirtotöitä. Kuva: Kai Tirkkonen

Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen uskoo, että hanke etenee tavalla tai toisella. Hän ei halua spekuloida laitostoimittajan vaihdoksella.

"Ei se ole niin yksinkertaista, että häädetään venäläiset ulos hankkeesta", Soronen muistuttaa. Fennovoima on tilannut ydinvoimalan Raos Project Oy:ltä avaimet käteen -periaatteella. Raos Project on Rosatomin tytäryhtiö.

Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla rakennetaan parhaillaan hallintorakennusta ja varastoja sekä louhitaan 12 hehtaarin kokoista kaivantoa itse voimalaa varten.

Hanhikiventien varteen on rakennettu asuntoja tuhannelle ihmiselle. Nyt työmaalla työskentelee noin 400 ihmistä.

Fennovoima ei päästänyt Maaseudun Tulevaisuutta ydinvoimalatyömaan porttien sisäpuolelle yhtiön koronaohjeistukseen vedoten. Myöskään oppaana toiminut paikallinen viestintäasiantuntija ei saanut kommentoida mitään, vaan kysymykset ohjattiin lähettämään sähköpostitse yhtiön viestintään.

Yhtiö ei halunnut kommentoida, kuinka paljon hankkeeseen on jo pantu rahaa, kuinka pitkään viiveeseen yhtiö on varautunut eikä siihen, mitä tapahtuu, jos rakentamislupaa ei myönnetä.

Hanhikivi 1 -voimalaitoksen investoinnin suurudeksi Fennovoima on arvioinut 7–7,5 miljardia euroa, mistä kotimaisen investoinnin osuus on noin 2 miljardia euroa. Lehtitietojen mukaan tähän mennessä rahaa on kulunut ainakin satoja miljoonia euroja.

Hanhikiventien varteen on rakennettu asuntoja tuhannelle ihmiselle. Kuva: Kai Tirkkonen

Tiedotteessaan Fennovoima toteaa, että yhtiölle tilanne on hankala.

"Kansainvälinen yhteisö on asettanut useita rajoittavia toimenpiteitä. Ydinvoima-alaa ei ole näihin sisällytetty, mutta keskustelua siitäkin käydään. Jo nykyisten päätettyjen sanktioiden odotetaan vaikuttavan Hanhikivi 1 -hankkeeseen."

Fennovoimalla on sitoumuksia ja sopimuksia hankkeen sidosryhmien kanssa, mukaan lukien yhtiön omat työntekijät. Yhtiö toteaa, että sen tehtävät ja lakisääteiset velvoitteet säilyvät ennallaan, kunnes niihin tulee muutoksia pakotteiden tai viranomaisen sitovien päätösten kautta.

"Olemme hyvin pahoillamme ja surullisia tapahtumista ja tilanteesta Ukrainassa. Alueella on paljon työntekijöidemme läheisiä, joihin invaasio on vaikuttanut, ja ajatuksemme ovat heidän luonaan", Fennovoima kirjoittaa.

Lue myös:

Pyhäjoen kunnanjohtaja Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta: "Venäläistä laitostoimittajaa ei säikähdetty, vaikka ehkä jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt"

Olli Rehn luonnehtii Fennovoimaa sarjaksi onnettomia päätöksiä, ja Jan Vapaavuori pitää jälkiviisautta imelänä – näin presidenttiehdokkaiksi povattu kaksikko arvioi Venäjä-riskin toteutumista

• Fennovoima perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Saksalainen energiakonserni E.On omisti siitä 34 prosenttia ja loput 66 prosenttia Voimaosakeyhtiö SF.
• Eduskunta teki periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisen puolesta heinäkuussa 2010 äänin 121–71.
• Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa reaktorin Toshibalta tai Arevalta.
• E.On vetäytyi hankkeesta lokakuussa 2012. Tilalle tuli Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas, jonka kanssa Fennovoima allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1 200 megawatin ydinvoimalaitoksesta.
• Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta. Maaliskuussa 2014 omistus siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle Raos Voima Oy:lle.
• Fennovoiman lupahakemus meni uudelleen eduskunnan käsittelyyn, koska Rosatomin ydinvoimalaitos ei ollut mukana alkuperäisessä vuonna 2010 hyväksytyssä hakemuksessa.
• Eduskunta hyväksyi täydennetyn lupahakemuksen joulukuussa 2014 äänin 115–74.
• Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2015. Rakentamisluvan saaminen on viivästynyt useita vuosia.
• Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ettei hän voisi tässä tilanteessa esitellä valtioneuvostolle Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa.