Kysely: Asenteet mielenterveysongelmia kohtaan negatiivisempia kuin 14 vuoteen – liitto pitää muutosta hyvin huolestuttavana

Joka neljäs suomalainen ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen, käy ilmi Mielenterveyden keskusliiton tuoreesta mielenterveysbarometrista.

Viime barometrissä vuonna 2023 tätä ei halunnut joka viides vastaajista. Keskusliiton mukaan asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat nyt negatiivisempia kuin 14 vuoteen.

”Asenteet ovat koventuneet. Ajatus siitä, että joka neljäs ei haluaisi esimerkiksi minua naapurikseen, on pelottava”, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliiton tiedotteessa.

20 vuoden aikana heidän, jotka eivät halua mielenterveyskuntoutujia naapurikseen, määrä on laskenut noin 30 prosentista hieman alle 20 prosenttiin. Nyt määrä on noussut 25 prosenttiin.

Rissasen mukaan muutos on iso ja siksi hyvin huolestuttava.

Mielenterveyden keskusliitto on tuottanut Mielenterveysbarometrin vuodesta 2005. Tänä vuonna kyselyyn vastasi 2  049 suomalaista.

Barometri toteutettiin yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin ja Tampereen yliopiston kanssa.

Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää.

Rissasen mukaan viime aikojen sosiaaliturvan kiristyminen on voinut vahvistaa ihmisten kielteisiä asenteita. Asenteiden koventuminen näkyy myös suhtautumisessa esimerkiksi päihteiden käyttäjiin ja maahanmuuttajiin.

”Lisäksi keskustelussa hyvinvointivaltion tilasta ja uudistumisen tarpeesta korostuu usein ajattelutapa, jonka mukaan yksilö on itse vastuussa ongelmistaan”, Rissanen sanoo.

Vahvin selittäjä asenteille löytyy vastaajien arvomaailmasta. Itsensä poliittisesti oikealle sijoittavista suomalaisista kaksi viidestä suhtautuu kielteisesti naapuruuteen mielenterveyskuntoutujan kanssa. Vasemmalla itsensä sijoittavista vastaava luku on noin joka kymmenes.

Suopeimmin mielenterveyskuntoutujiin suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat. Lisäksi naiset ottaisivat mielenterveyskuntoutujan naapurikseen miehiä useammin.

Samalla kuitenkin yli puolet vastaajista kokee, että mielenterveyskuntoutuja tulee leimatuksi sairautensa takia. Myös kuntoutujien yhteiskunnallisen aseman koetaan heikentyneen.

”Tutkijana näen, että mielenterveysongelmiin liittyvät asenteet ovat ristiriitaisia. Ei ole olemassa vain yhtä mielenterveysongelmiin liittyvää asennetta, minkä myös tulokset vahvistavat”, Rissanen sanoo.