Katso video: Tulevaisuudessa drooni saattaa tipauttaa sanomalehden postilaatikkoon – ”Edullisempi, ekologisempi ja nopeampi ratkaisu"

Maaseudun asukkaille postikuljetusten takkuilu on tuttu ongelma: esimerkiksi päivän lehti saattaa pahimmillaan saapua laatikkoon päiviä myöhässä, jos saapuu ollenkaan.

Tulevaisuudessa postin kuljetukseen saattaa kuitenkin olla tarjolla nopeampi ja kustannustehokkaampi ratkaisu, ainakin jos Lentola Logistics oy:n toimitusjohtaja Markus Hohenthalia on uskominen.

Postiauton sijaan päivän lehden saattaa nimittäin toimittaa perille ilmoja pitkin liitelevä lennokki.

Lentola Logistics oy sai alkunsa Tampereen ammattikorkeakoulun oppilasprojektista.

”Projektikurssin parissa aloimme rakentaa ensimmäistä versiota lennokista. Aika pian saimme mukaan pari pari yritystä ja pienen alkupääomasijoituksen, jonka avulla perustimme syksyllä 2017 firman.”

Lentola Logisticsin lennokki erottuu kilpailijoistaan erikoisella potkureiden käyttöön liittyvällä rakenneratkaisulla. Tavallisesti lennokin kaikki potkurit osoittavat jatkuvasti samaan suuntaan, jolloin erilaiset lennon korjausliikkeet toteutetaan pelkästään laitteen siivekkeitä käyttämällä.

Lentola Logisticsin lennokin potkurit ovat sen sijaan käänneltäviä. Niiden ansiosta alusta pystytään etenkin paikoillaan leijuessa tasapainottamaan tehokkaammin kuin pelkkien siivekkeiden avulla. Lennokin matkalentonopeus on noin 90 kilometriä tunnissa.

”Meillä on sekä Yhdysvalloista ja EU:sta patentit", Hohenthal toteaa.

Hohenthalin mukaan lennokin keskeisenä tavoitteena on ratkaista niin sanottu viimeisen kilometrin ongelma. Tavallisesti erilaiset lähetykset viedään ensin kootusti lajittelukeskuksiin, josta ne kuljetetaan myöhemmin asiakkaille. Suomessa asutus on kuitenkin monin paikoin niin hajanaista, että pakettien kuljetuskustannukset pomppaavat polttoaineiden ja käytetyn työajan takia viimeisellä etapilla roimasti.

”Se voi aiheuttaa jopa puolet tavaran kuljetuskustannuksista, vaikka paketti olisi lähetetty hyvin kaukaakin", Hohenthal kertoo.

Hohenthalin mukaan muutaman vuoden päästä akkukäyttöiset lennokit pystyvät leikkaamaan kustannukset viimeisistä kilometreistä vain muutamiin euroihin. Samalla myös postinjakelun hiilijalanjälki pienenee.

”Monissa tapauksissa lennokki on paljon edullisempi, ekologisempi ja nopeampi ratkaisu", Hohenthal linjaa.

Erilaisten pakettien lisäksi lennokin kyytiin voidaan laittaa vaikkapa kauppakasseja, ravintola-annoksia ja sanomalehtiä.

Kuva: Rami Marjamäki

Sanomalehdet voidaan esimerkiksi kuljettaa isompina nippuina yhteisiin heittolaatikoihin, tai sitten yksitellen tilaajien etuovelle. Lennokit kulkevat automaattisesti niihin ohjelmoitua reittiä pitkin oikeaan osoitteeseen.

Tällä hetkellä Lentola Logistics keskittyy kuljetusjärjestelmän viimeistelemiseen, aluksen toimintasäteen pidentämiseen ja rahdinkantokyvyn kasvattamiseen.

Lennokin nykyinen toimintasäde muutaman kilon paketin kanssa on noin 15 kilometriä. Tämä on Hohenthalin mukaan samaa luokkaa kuin ulkomaalaisilla kilpailijoilla, joita ei mahdottoman paljon ole.

Myös lennokin toimintaa heikommissa sääolosuhteissa on testattu. Ongelmia aiheuttavat voimakas kylmyys ja tuuli.

"Jos tuulennopeus menee yli 10 metrin sekunnissa, niin silloin ei mielellään lähdetä tekemään operaatioita. Mutta kyllä joku aika päivästä osuu myrskypäiviä lukuun ottamatta tuohon voimakkuuteen, jolloin toimitukset voidaan viedä perille."

Suurin haaste kaikissa ilma-aluksissa on Hohenthalin mukaan jäätyminen. Miehittämätön ilma-alus voi jäätävissä olosuhteissa tipahtaa jopa viidessä minuutissa. Ongelman ratkaisemiseksi tehdään yhtiössä ahkerasti töitä

"Me näemme, että kaksipotkurinen järjestelmämme voi olla vahva konsepti ongelman ratkaisemiseen", Hohenthal toteaa.

Lentola Logistics lähitulevaisuuden tavoitteena on testata laitetta tositoimissa kevyiden pilottihankkeiden avulla. Liiketoiminnan aloittamiseen on vielä jonkin verran matkaa.

"Tälläkin hetkellä tarvittaisiin noin parin miljoonan euron kokoinen rahoitus, että järjestelmä saadaan tukevasti siihen pisteeseen, että yksittäisistä pilottihankkeista voidaan siirtyä laajamittaisempaan liiketoimintaan. Tämä tilanne alkaa kuitenkin olla aika lähellä", Hohenthal pohtii.