Arvostamani professori Arto Lahti liputtaa saksalaista kasvuyritysmallia malliksi Suomen talouden vauhdittajaksi. Saksalaisen talousihmeen ja kasvustrategian kulmakivenä ovat perheyhtiöt, jotka tarjoavat kaksi kolmasosaa yrityssektorin työpaikoista.
Toisena menestyksen kulmakivenä ovat keskisuuret yritykset, joita maassa on 400 000.
Näissä luodaan ja on luotu ne opit ja teknologiset oivallukset, joiden avulla niistä on kasvanut suuryrityksiä ja maailman johtavia brändejä, VW, Mercedes-Benz, Audi ja BMW.
Myös Suomessa taloutemme selkärankana ovat perheyritykset. 80 prosenttia maamme yrityksistä lasketaan perheyrityksiksi, joiden liikevaihto on 40 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Niiden työllistävä vaikutus on huomattava, 50 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta.
Perinteisesti perheyritysmääritelmän katsotaan kattavan keskeiset teollisuuden ja palveluntoimialat. Nyt myös maaseutuyrittäjät ovat rinnastettavissa perheyrityksiin.
Maatiloihin pätevätkin aivan samat lainalaisuudet kuin muissa yrityksissä: kehittyneet tuotantomenetelmät ja teknologia, tuotteiden korkea laatu, vahva työllistäjän rooli, yrittäjävetoisuus ja sen mukanaan tuomat riskit.
Olettaa sopiikin, että keskustan valtaan tulon myötä perheyritysten asemaa ja roolia Suomen nostamisesta suosta tullaan lisäämään. Ellen ole ihan väärässä vetäjäksi nousee tuttu nimi, Matti Vanhanen.
Perheyritykseksi lasketaan yritys, jossa yli 50 prosenttia äänivallasta kuuluu perheen edustajille, joista vähintään yksi on mukana yrityksen toiminnassa.
Tunnettuja perheyrityksiä ovat Kone, Cargotec, Kemira, Ahlstrom, Fazer ja Paulig, Niiden juuret ovat yhden perheen oivalluksessa, josta ne ovat varttuneet pörssiyhtiöksi ja maamme johtaviksi yrityksiksi.
Toinen saksalaisoppi, jota pitäisi Suomessakin laajemmin harjoittaa, on mestari- ja kisällijärjestelmä. Se on opettanut saksalaiset työtekoon ja arvostamaan sitä. Siinä mestari on kädestä pitäen siirtänyt opit ja osaamisen nuoremmalleen kisällille. Valitettavasti meillä tämä oppisopimusmallina tunnettu koulutusmenetelmä ei missään vaiheessa ole saavuttanut samoja mittasuhteita kuin Saksassa.
Myös tutkimukseen, koulutukseen ja markkinointiin sopii hakea mallia Saksasta, vaikka pidämmekin itseämme koulutusasioissa maailman parhaana. Se minkä saksalainen insinööri keksii ja kehittää ei jää nurkkiin homehtumaan.
Saksalaisten markkinointitaito takaa sen. Saksalaiset ovat strategisen markkinoinnin mestareita, Arto Lahti toteaa.
Paavo Kajander
Pori