Osuuskunnat ovat edelleen tärkeä yritystoiminnan muoto. Niiden soveltuvuus erityyppisiin toimintoihin näyttää peräti olevan lisääntymässä, toteavat tänä vuonna ilmestyneen Osuuskunnat ja kestävä kehitys -kirjan kirjoittajat.
Kirja tarjoaa näkökulmia osuustoimintaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Osuuskuntien rooli on suuri etenkin maataloustuotannossa, missä valtaosa ensimmäisen asteen jalostuksesta tapahtuu osuuskunnissa.
Yksi isoimpia syitä osuuskuntien perustamiseen on ollut tarkoitukseen sidottujen investointien suojaaminen.
Näitä ovat esimerkiksi navetat ja lypsykarja, joiden toissijainen arvo on merkittävästi ensisijaista huonompi. Hyvästä lypsylehmästä ei saa maitotuotosta vastaavaa teurastiliä. Tärkeä on myös mahdollisuus investoida tietopääomaan yksittäisiä tuottajia paremmin. Osuuskunnassa samaa tietoa voi hyödyntää moni.
Osuuskuntatoiminnan uusin periaate on kestävä kehitys.
Se on keino ohjata yhteiskunnallista muutosta ja turvata mahdollisuudet hyvään elämään.
Tässä tarkoituksessa perinteisille osuuskunnille on huutava tilaus kehitysmaissa.
Rohkaiseva esimerkki on naisten johtama osuusmeijeri Tansaniassa.
Meijeri on kasvattanut naisten tuloja niin, että he voivat muun muassa kouluttaa lapsiaan ja huolehtia terveydestään.
Terhi Torikka
Osuuskunnat ja kestävä kehitys, Pellervo, 2015.