Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viime viikolla julkaisema Kreikan maaraportti sai eurokriisiekonomistit jälleen takajaloilleen.
IMF:n mukaan Kreikan velkaantuminen on pahentunut tänä vuonna edelleen.
Maan työttömyys sekä
työvoimakustannukset tuotantotuntia kohden ovat yhä nousussa. Käytännössä Kreikalta puuttuu vuosien 2014 ja 2015 budjeteista yhteensä 11 miljardia euroa.
EU-komission mukaan Kreikan velkaantumisaste nousee tänä vuonna 175 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kreikan lainoittajat ovat sitoutuneet alentamaan maan velkatason 124 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Merkittävä joukko eturivin ekonomisteja sekä Saksassa että Suomessa ovat sitä mieltä, että Kreikan voi pelastaa vain velkojen anteeksianto.
”Puolet pois”, kuuluu yleinen arvio.
Kreikan vakautusohjelman toteutuminen on maan sisällä hyvin heikon poliittisen kannatuksen varassa. Kreikan hallituksen enemmistö maan 300 paikkaisessa parlamentissa on ministerierojen vuoksi viime kuukausina kuihtunut 179 edustajanpaikasta 153:een.
Kreikkalaisten omat verojen maksuhalut ovat alamaissa. IMF:n raportissa kerrotaan, että 75 prosenttia maan itsenäisistä ammatinharjoittajista (muun muassa lääkärit, asianajajat ja insinöörit) ansaitsevat oman veroilmoituksensa mukaan niin vähän, että vuositulot jäävät alle verotettavan alarajan.
Terveen talouden selkeimpiä tunnusmerkkejä ovat tuotannolliset investoinnit. Niitä varten tarvitaan pääomia ja sijoittajia.
Kreikan talousongelmien ratkaisuksi ehdotettu velkojen leikkaus on talousoppineiden keskusteluissa ja julkisuudessa esitetty ikään kuin todellisena ongelman ratkaisuna. Mutta pelastuuko kriisimaa, kun sen velat annetaan anteeksi?
Velkojen toistuva leikkaaminen voi yhtä hyvin karkottaa uusia investointeja harkitsevat pääomasijoittajat. Ja korottaa tulevien sijoituspäätösten riskilisät taivaisiin. Mikä nostaa seuraavan lainarahan hintaa. Ja tekee itse asiassa maan velkaantumisasteen vähenemisen mahdottomaksi.
Kansainvälisten sijoittajien peloilla ja niiden seurauksilla on lisäksi taipumus levitä. Siten Kreikan velkojen jatkuva leikkaaminen voi hidastaa rahoitus- ja investointiongelmista toipumista muissa euroalueen velkamaissa.
Kreikan velkojen ensimmäisten armahdusten jälkeen joutui Euroopan keskuspankki tekemään kriisimaiden valtiolainojen interventio-ostoja. Lopputulos ei tätäkään kautta helpottanut euroalueen velkaongelmaa.
Eurokriisin seuraava kohtalon hetki lyö joka tapauksessa lokakuussa.
Kreikan hallituksella pitäisi olla vuoden 2014 budjettiehdotus valmiina ja Saksassa vaalit käyty.
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) vallan jatkumiselle ei Saksassa näy esteitä. Silloin jatkuu myös Merkelille tyypillinen varovaisten askelten europolitiikka. Se voi merkitä Kreikan velkataakan keventämistä.
Operaatio ehkä puetaan osittain takaisinmaksun lykkäämisen sekä korkovapauden kaapuun. Joka tapauksessa viimeisiksi maksumiehiksi jäävät ylijäämämaiden veronmaksajat.