Kauppa saa myydä tavaraa vanhoilla pakkauksilla vielä puoli vuotta syyskuun 27. päivän jälkeen. Kuva: Sanne Katainen
”Se olisi skandaali”: Iskeekö viherpesun estäminen Sirkkalehtimerkkiin?
Elintarviketeollisuuden pitäisi uudistaa nyt pakkauksia, mutta pakkausmateriaalit ovat maailmalla jumissa Hormuzinsalmen kriisin takia.Tilaajalle
Suomalaisten puutarhatuotteiden Sirkkalehtimerkkiä käyttää noin 400 yritystä. Kuva: Kimmo HaimiElintarviketeollisuuden tuotteisiin voi tulla syksyllä toimituskatkoksia, jos EU:n viherpesudirektiiviin ei saada kansallista siirtymäaikaa, varoittaa Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusasiantuntija Laura Aalto.
Elintarviketeollisuuden pitää siirtyä uusiin pakkausmerkintöihin jo 27. syyskuuta.
Hormuzinsalmen kriisin takia se on osassa tuotteita Aallon mukaan mahdotonta, sillä pakkausmateriaalit ovat nyt jumissa maailmalla. Pakkausuudistuksia pitäisi tehdä nyt laajasti, mutta pakkauksia ei ole nopeasti saatavilla.
”Kustannuspaineet ovat nyt ihan poikkeuksellisia.”
”Olemme tosi huolissamme. Yrityksillä ei ole tällä aikataululla realistista mahdollisuutta toimittaa tuotteita uusissa pakkauksissa 27. syyskuuta mennessä kaupoille”, sanoo Aalto.
”Kustannuspaineet ovat nyt ihan poikkeuksellisia.”
Kaupalle on esitetty Suomessa kuuden kuukauden siirtymäaikaa. Kauppa saa siis myydä tavaraa vanhoilla pakkauksilla vielä puoli vuotta syyskuun jälkeen.
Myös elintarviketeollisuus tarvitsee Aallon mukaan siirtymäajan ainakin vuoden loppuun asti. Tällöin nykyiset pakkausmateriaalit voitaisiin käyttää loppuun.
”Tämä on kriittisen tärkeää koko ruokaketjun näkökulmasta.”
Siirtymäaika koskee asetuksen kestävyysmerkintää, ympäristöväittämää sekä yleistä ympäristöväittämää koskevia säännöksiä.
Siirtymäaika sisältyy vasta myöhemmin annettavaan valtioneuvoston asetukseen, joka on oikeusministeriössä valmistelussa.
”On mahdollista, että tästä tulee monien miljoonien eurojen sakot kaikkien veronmaksajien maksettavaksi.”
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marja Luukkonen Yli-Rahnaston mukaan on perusteltua, että siirtymäaika, jos sellainen tulee, on mahdollisimman suppea niin ajallisesti kuin sisällöltään.
”Siirtymäaikahan on direktiivin vastainen. Siihen ollaan päätymässä poliittisella päätöksellä. On hyvät mahdollisuudet sille, että komissio käynnistää rikkomusmenettelyn Suomea kohtaan ja ja vie asian unionin tuomioistuimeen. On mahdollista, että tästä tulee monien miljoonien eurojen sakot kaikkien veronmaksajien maksettavaksi.”
Jäsenmaat eivät ole Luukkonen Yli-Rahnaston mukaan aiemmin säätäneet omista soveltamisajoistaan. ”Meillä ei ole tästä ennakkotapausta.”
”Tämä on kriittisen tärkeää koko ruokaketjun näkökulmasta.”
Pakkausmuutosten tekeminen nopealla aikataululla uhkaa Aallon mukaan tuottaa elintarvikeyrityksille kymmenien miljoonien eurojen tarpeettomat lisäkustannukset.
EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi tuli voimaan kaksi vuotta sitten, mutta tulkintaohjeita on saatu vasta viime vuoden lopussa.
”Yritykset ovat joutuneet todella nopealla aikataululla käymään läpi tosi isoa massaa tuotteita, koska muutokset ovat tosi yksityiskohtaisia ja tulkintoihin odotetaan edelleen täsmennyksiä.”
Yrityksillä voi Aallon mukaan olla pakkausmateriaaleja varastossa vuodeksi etukäteen. Pienemmissä tuotteissa varastossa voi olla jopa kolme vuoden materiaalit.
”Hyvää käyttökelpoista materiaalia jouduttaisiin tämän takia hävittämään.”
Direktiivin tarkoitus on estää harhaanjohtavaa markkinointia.
Jatkossa kestävyysmerkinnän pitää perustua kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmään tai olla viranomaisen vahvistama.
Ei ole kuitenkaan selvää, mitkä merkinnät ovat kestävyysmerkintöjä. Tulkinnanvaraisuus aiheuttaa Aallon mukaan elintarviketeollisuudessa paljon huolta ja epäselvyyttä.
”Pitää ottaa huomioon, miten keskivertokuluttaja merkinnän ymmärtää. On vaikea antaa mitään yleisiä ohjenuoria, sillä tämä on tosi tapauskohtaista ja tulkinnanvaraista.”
Esimerkiksi vegaanisuutta merkitsevä merkki voi komission tulkintaohjeiden mukaan olla kestävyysmerkki. Merkitystä voi olla muun muassa pakkauksen värillä ja sillä, onko vegaaninen-tekstin viereen laitettu esimerkiksi maapallo, joka johtaisi kuluttajan ajatukset siihen, että vegaaninen olisi maapallolle parempi vaihtoehto.
Jos vegaaninen-merkintä on kestävyysmerkki, sille pitäisi hakea sertifiointi.
”Kun on näin paljon tulkinnanvaraisuuksia, olisi tosi tärkeää nyt saada sitä siirtymäaikaa, että muutokset voidaan tehdä hallitusti”, sanoo Aalto.
Direktiivin tarkoitus on estää harhaanjohtavaa markkinointia.
Puhtaita alkuperämerkintöjä tai esimerkiksi gluteeniton-merkintää direktiivi ei kuitenkaan koske, linjataan direktiivin toimeenpanoa pohtineen oikeusministeriön perustaman työryhmän mietinnön perustelumuistiossa.
”Mutta jos merkintöihin on sekoitettu jotakin muuta, sitten tapauskohtaisesti arvioidaan, täyttääkö se kestävyysmerkinnän kriteerit vai ei”, sanoo Luukkonen Yli-Rahnasto.
Direktiivin kansallisen soveltamisen lainvalmistelun yhteydessä on noussut huoli Sirkkalehtimerkin kohtalosta, kertoo merkkiä hallinnoivan Kotimaiset kasvikset ry:n puheenjohtaja Johan Åberg.
Merkki ilmaisee kotimaisuutta ja kertoo myös tuotteen laadusta. Jatkossa tämä on sallittua vain, jos merkintä on sertifioitu tai viranomaisen vahvistama.
”Sirkkalehtimerkki yksi tunnetumpia alkuperämerkkejä. Olisi skandaali, jos sitä ei voisi käyttää EU-direktiivin takia”, sanoo Åberg.
Suomalaisten puutarhatuotteiden tuotemerkkiä käyttää noin 400 yritystä.
”Nyt pitäisi noudattaa sitä, mitä hallitusohjelmassa lukee: ei enää Suomi-lisää EU-lainsäädännön päälle.”
Sirkkalehtimerkin saaminen vaatii Laatutarha-ohjeistuksen noudattamista. Ohjeissa kiinnitetään erityisesti huomiota tuotannon ympäristövaikutuksiin, henkilöstön hyvinvointiin ja tuotteiden turvallisuuteen.
Ruokavirasto on vertaisarvioinut ja hyväksynyt Laatutarha-ohjeet hyvän tuotantotavan ohjeena. Kotimaisten kasvisten käsityksen mukaan tämä tarkoittaa, että Laatutarha on viranomaisen hyväksymä ja siksi direktiivi ei voi koskea Sirkkalehtimerkkiä.
Vähittäiskaupan hyllyille päästäkseen puutarhatuotteilla on käytössä kolmannen osapuolen auditoima laatujärjestelmä, esimerkiksi kansainvälinen Global Gap tai ruotsalainen IP Sigill.
Laatutarha-ohjeistus on näitä järjestelmiä kevyempi. Se riittää kaupparyhmille, jos kyse on kausituotteesta tai paikallisesta tuotteesta.
”Ohjeistus mahdollistaa pienten ja paikallisten tuottajien pääsyn markkinoille. He kärsisivät eniten, jos Laatutarha-ohjeistusta ei hyväksytä”, kertoo Åberg.
Åbergin mukaan nyt pitää varmistaa, ettei Suomi lähde ylitulkitsemaan EU:n lainsäädäntöä.
”Nyt pitäisi noudattaa sitä, mitä hallitusohjelmassa lukee: ei enää Suomi-lisää EU-lainsäädännön päälle.”
Viherpesudirektiivi
EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojalain direktiivi eli viherpesudirektiivi on tarkoitus panna täytäntöön sekä kuluttajansuojalakiin että valtioneuvoston asetukseen.
Kuluttajansuojalain muutoksia koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä.
Valtioneuvoston asetus on tarkoitus saada kesäkuussa käsiteltäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon.
Juttua täydennetty 22.5.26 klo 11.35 Merja Luukkonen Yli-Rahnaston kommenteilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
