• Nämä kaksi kuntaa keräsivät ylivoimaisesti eniten tuulivoimainvestointeja viime vuonna

    Koko maassa tuulivoimaloiden rakentamistahti oli ennätysvilkasta.
    Siikajoen Varessäikkään 1993 valmitustunut 300 kilowatin tuulivoimala olisi nykymittapuulla miniatyyrilaitos. Nyt rakennettavien voimaloiden roottorihalkaisijat ovat yli viisinkertaisia kolmen vuosikymmenen takaisiin verrattuna.
    Siikajoen Varessäikkään 1993 valmitustunut 300 kilowatin tuulivoimala olisi nykymittapuulla miniatyyrilaitos. Nyt rakennettavien voimaloiden roottorihalkaisijat ovat yli viisinkertaisia kolmen vuosikymmenen takaisiin verrattuna. Kuva: Markku Vuorikari
    Uutiset|Energia
    2.1.202411:45
    Pasi Jaakkonen

    Tuulivoimaloiden rakentaminen jatkui vuoden kuluessa 2023 vilkkaana. Suomeen pystytettiin viime vuonna 212 uutta tuulivoimalaa, mikä on alan etujärjestön Tuulivoimayhdistyksen mukaan historian toiseksi korkein luku.

    Sähköntuotannon kapasiteettia viime vuonna käyttöön otetut uudet voimalat lisäsivät 1 280 megawattia eli hyvinkin yhden ydinvoimalayksikön verran. Suomessa on nyt 1 601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 6 946 megawattia.

    Tuulivoiman rakentaminen on keskittynyt vahvasti Länsi-Suomeen ja Lappiin. Suomen tuulivoimakapasiteetista 80 prosenttia on neljässä maakunnassa eli Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Suomen 1 601 tuulivoimalasta 1 239 löytyy näistä neljästä maakunnasta.

    Kuntatasolla tarkasteltuna tuulivoiman rakentamisessa kaksi Länsi-Suomen kuntaa kuntaa erottui viime vuonna selvästi muista. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sijaitsevaan Närpiöön ja Etelä-Pohjanmaan Alajärvelle rakennettiin molempiin tuulivoimaa reilusti yli 200 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Närpiön ja Alajärven osuus kaikesta rakennetusta tuulivoimakapasiteetista oli noin 37 prosenttia.

    Tuulivoimaloiden keskikoon ja napakorkeuden kasvu jatkui. Keskimääräinen uuden voimalan koko ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa kuuden megawatin rajan.

    Viime vuonna kytkettyjen uusien voimaloiden keskimääräinen napakorkeus oli noin 150 metriä. Uusien voimaloiden keskimääräinen roottorihalkaisija ylitti ensimmäistä kertaa 160 metrin rajan, joskin niiden koon kasvu on hidastunut.

    Tuulivoimaloiden koon kasvu on ollut voimakasta, sillä vielä kaksikymmentä vuotta sitten voimaloiden keskimääräinen lapahalkaisija oli noin 50 metriä.

    Noin 40 prosenttia Suomen tuulivoimaloista on yhä alle neljän megawatin kokoluokkaa, joskin pienten voimaloiden osuus tuulivoiman tuotantopaletista on laskusuunnassa. Viime vuonna purettujen neljän tuulivoimalan yhteenlaskettu nimellisteho oli 12 megawattia.

    Lisää aiheesta
    • MT listaa metsänomistajan viisi viikon tärkeintä uutista. Kuvituskuva.

      Metsä | Metsänomistajan viikon viisi tärkeintä uutista: Kuitupuun hinta lähti nousuun, tuulivoima voi kasvattaa tilan arvoa yllättävästi ja monen joulupuu löytyy omasta metsästä

    • Yksilöiden siirtyminen osittain tai kokonaan voimaloiden alueelta voi pienentää populaatiokokoja, mistä on haitallisia seurauksia erityisesti harvinaisille ja uhanalaisiin lajeille. Kuvassa vaarantuneeksi luokiteltu tunturipöllö.

      Luonto | Moni eläin väistää tuulivoimalaa – pöllö ottaa viiden kilometrin hajuraon, sorsa taas hyötyy sorasta

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi