TEM keskittäisi kehittämisvoimat kaupunkeihin – "Ilmastotavoitteiden toimeenpanossa kaupungit ovat avainasemassa"

Maaseudulle ei jää edes mopen osaa työvoima- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten mielipiteissä seuraavan hallituksen ohjelmasta, sillä sitä ei huomioida lainkaan.

TEM:n mielestä talouden kasvu ja innovaatiot tapahtuvat kaupungeissa. Suomeen tarvitaan kaupunkipolitiikkaa koskemaan 9–12 suurinta kaupunkiseutua, joilla sijaitsee yliopisto.

"Ne muodostavat kaupunkipolitiikan kärjen ja aluekehitystä tukevan rungon", TEM linjaa.

Linjaus löytyy TEM:n virkamiesjohdon näkemyksestä seuraavan hallituskauden haasteista. Sen on allekirjoittanut kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Näkemyksen taustalla on ajatus, että työväen lisääntyminen kaupungeissa ja väheneminen suurkaupunkien ulkopuolella on vääjäämätön kehityskulku, jolle ei voida tehdä mitään.

Maaseudun huomioonottamiseksi voidaan katsoa ajatus, että suuret kaupunkiseudut voivat pitää koko maan aluerakennetta monikeskuksisena. Kaupunkipolitiikka on keino säilyttää elinvoimaa Suomen eri osissa.

Siten kasvu ei keskittyisi vain Helsinkiin ja keskuskaupungeista leviäisi elinvoimaa myös niiden ympäristöön.

Elinkeinopolitiikan kehittämiseksi TEM kehottaa avaamaan markkinoita aloilla, joilla kilpailu toimii puutteellisesti. Sellaisia ovat esimerkiksi jätehuolto ja kiertotalous, raideliikenne, lääkkeiden jakelu ja vähittäismyynti, alkoholin myynti sekä sähköinen tunnistaminen.

Maatalousväelle tärkeä vähittäiskaupan rakenne ei avattavien alojen listalla ole.

TEM ottaa kantaa myös ilmastopolitiikkaan, koska haluaa varmistaa kohtuuhintaisen energian ja luoda maailmanlaajuista bisnestä ympäristöystävällisille yrityksille. TEM näkee Pariisin ilmastosopimukseen pyrkimisen kilpailukyvyn moottorina.

Vähähiilisyyden edistämisen keinoiksi TEM nostaa digitalisoinnin, resurssiviisaan kiertotalouden sekä prosessiteollisuuden hiilen kierron lisäämisen ja sähköistämisen.

"Näihin painopisteisiin on kohdennettava riittävät rahalliset panokset", raportissa kirjoitetaan.

Maatalous ei hiilen sitomisen työkaluihin kuulu. Maatalouden todetaan säilyvän aina päästöjä tuottavana.

Myös prosessiteollisuuden on mahdotonta päästä hiilipäästöttömäksi. Siksi hiilineutraalisuuden saavuttaminen edellyttää vähintään jäljelle jääviä päästöjä vastaavaa maakäyttösektorin hiilinieluja. Metsien hiilinieluja voidaan kasvattaa merkittävästi, jopa kaksinkertaiseksi, TEM linjaa.

Myös ilmastotavoitteiden toimeenpanossa kaupungit ovat avainasemassa. Ne ovat TEM:n paperissa eturivin toimijoita pyrittäessä vähähiiliseen talouteen.

Uusiutuvalle sähkölle TEM ei enää nykyisen jälkeen tuotantotukia halua.

Turpeen polttoa TEM haluaa vähentää. Aikataulua ei ole.

Päästöjä on mahdollista vähentää vuoteen 2050 mennessä 85–90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Erityisesti liikenteen päästöjä on vähennettävä.

Vastaavia katsauksia on tehty myös muissa ministeriöissä. Maa- ja metsätalousministeriö MMM haluaa perustaa uuden biotalousviraston (MT 26.4.) ja Ympäristöministeriön (YM) paperi toivoo puurakentamisesta teollista läpimurtoa.

YM esittää puurakentamista tukevan ohjelman jatkamista vuoden 2022 loppuun.

Sekä YM että MMM toivovat vapaaehtoista suojelua tukevan Metso-ohjelman laajentuvan vesialueiden sekä kosteikkojen soiden suojeluun.

MMM ulottaisi Metson myös maatalousympäristöön ja nostaisi sen rahoitusta.