Ranskan presidentti François Hollande lanseerasi kesäkuun alussa maakuntalehdistössä julkaistussa kirjoituksessaan mittavan aluehallinnon uudistuksen.
Ranskan kolmiportainen aluehallinto muodostaa 41 prosenttia koko Euroopan unionin aluehallintoyhtymistä. Määrää aiotaan supistaa vähentämällä läänien määrää, lakkauttamalla maakuntahallitukset ja suurentamalla kuntayhtymien kokoa. Lääninhallituksia virtaviivaistetaan ja niiden valtaa lisätään.
Nykyisellään Ranskan aluehallinto muodostuu kolmesta tasosta. Lähihallinnosta vastaa kunta, joita Ranskassa on 36 700 kappaletta. Niistä 80 prosentissa on alle tuhat asukasta.
Välitason muodostaa 101 maakuntaa (Département), jotka vastaavat valtiovallan edustamisesta muun muassa poliisi- ja oikeustoimen osalta maakuntien tasolla. Ylintä tasoa edustaa lääni (Région), joiden kontolla on alueellisen talouden kehittäminen, infrastruktuurin ylläpito, sekä muun muassa toisen asteen koulutus.
Uudistuksella tavoitellaan julkisen hallinnon koon pienentämistä.
Läänien määrän vähentämisellä ja niiden toimivallan laajentamisella halutaan lisätä kilpailukykyä sekä tehostaa hallintoa rakenteiden keventyessä ja alueiden toimivallan ja rahoituksen lisääntyessä.
Kuntayhtymien suurentamisella hallitus pyrkii kunnallisten palveluiden takaamiseen. Hallitus on arvioinut uudistuksen tuovan viidestä kymmenen vuoden aikana kymmenen miljardin euron säästöt.
Ranskan vasemmistohallitusta on syytetty nurkkakuntaisuudesta uudistuksen valmistelussa.
Jopa hallituskoalitioon kuuluva radikaalivasemmistopuolue PRG (Parti Radical de Gauche) äänesti ensimmäisessä käsittelyssä uudistusta vastaan, syyttäen hallitusta alueellisten sekä kunnallisten toimijoiden kuulematta jättämisestä.
Hallitusta on myös syytetty uudistuksen säästöarvioiden epämääräisyydestä. Ranskan maakuntaliiton (Assemblée de Départements) mukaan hallitus ei ole tarjonnut riittäviä todisteita siitä, mistä odotetut säästöt tulisivat.
Ranskan toiseksi suurimman päivälehden Le Figaron siteeraaman hallintoasiantuntijan, Sceaux’n kaupungin pormestarin Philippe Laurent’in mukaan aluehallinnon kustannukset muodostavat vain pienen osan menoista, eivätkä hallituksen suunnittelemat säästöt olisi lähelläkään hallituksen tavoitetta.
Tätä näkemystä tukee myös luottoluokitusyhtiö Moody’sin arvio, etteivät suunnitellut uudistukset tuota säästöjä tulevina vuosina.
Aluehallinnon uudistuksella on vielä pitkä matka maaliin ja hallitus on jo perääntymässä osasta tavoitteistaan.
Maakuntahallitusten lakkauttamisesta luovuttaneen ainakin maaseudun osalta, jotta PRG pysyisi hauraassa hallituskoalitiossa. Sen sijaan laki läänien yhdistämisestä menee syksyllä parlamentin ylähuoneen toiseen käsittelyyn, josta ennustetaan myrskyisää. Lisäksi edessä on läänien sekä kuntayhtymien uuden toimivallan ja tehtävien määrittäminen.
Hallituksen, sekä erityisesti presidentti Hollanden asemaa mutkistaa se, että lakkautus vaatii toteutuakseen perustuslain muutoksen. Siihen vaaditaan kolmen viidesosan enemmistö parlamentin molemmissa huoneissa. Tätä enemmistöä hallituksella ei ole.
Uudistuksen jatkaminen lankeaa nyt pääministeri Manuel Valls’in juuri muodostetun toisen hallituksen tehtäväksi ensimmäisen kaaduttua talouspoliittisiin ristiriitoihin.
Panokset uudella hallituksella ovat suuret. Uudistuksen onnistumisella mitataan niin hallituksen kuin historiallisen epäsuositun presidentinkin sisäpoliittista onnistumista.