Kauniston vieraskolumni: "Virolaisen keskusta halusi hillitä tuhlaavaa talouskasvua"
Johannes Virolainen kutsui Helsinkiä "vesipääksi", mutta kannatti kompromissipolitiikkaa.
"Virolaisen johdolla keskustapuolue uskalsi ammentaa ideologisesta perimästään radikaalia uudistuspolitiikkaa", Timo Kaunisto kirjoittaa Johannes Virolaisesta. Kuva: Kari Salonen"Virolaisen keskusta halusi hillitä tuhlaavaa talouskasvua, ajoi kestävää luonnonvarojen käyttöä, rauhoitti suojelualueita, kehitti uusiutuvaa energiaa ja asettui lopulta myös ydinvoimaa vastaan", Timo Kaunisto kirjoittaa MT:n vieraskolumnissa.
Kaunisto muistuttaa, että keskustan olisi ollut helppoa tyytyä luokkapuolueeksi, ajamaan viljelijän arjen asemaa. Johannes Virolainen näki kuitenkin kauemmaksi ja suuntasi poliittisesti keskelle, sovintopolitiikan, yrittäjyyden ja maaseudun kautta.
Virolainen kutsui Helsinkiä "vesipääksi", koska uskoi Suomen voiman olevan sen alueiden kaikkien resurssien hyödyntämisessä ja maan tasapuolisessa kehittämisessä. Helsinki oli ylisuuri ja söi muun maan kasvua.
"Hän ei luopunut kaikista nuoruutensa ihanteista vaan puolusti loppuun asti aidon kansanvallan, kompromissipolitiikan, sovinnon ja kestävän kehityksen politiikkaa. Niissä on perintöä kylliksi tällekin ajalle – jos vain osaamme sitä käyttää", Kaunisto kirjoittaa Virolaisen opetuksista.
Lue koko kolumni:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat