Ilman tieto-
liikenne-
yhteyksiä mikään
ei ole mahdollista.«
”Tietoliikenneyhteydet pitäisi saada kuntoon sekä yhteiskunnan edun että tasavertaisuuden kannalta”, sanoo Maatalouden laskentakeskus Oy:n toimitusjohtaja Christian Jurvanen.
”Ilman niitä mikään ei ole mahdollista.”
Yhtiö on johtava maatalouden ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen tarjoaja Suomessa. Se kuuluu Pro Agriaan.
Henkilökuntaa on 100, liikevaihtoa vajaat 10 miljoonaa vuodessa.
Jurvasen mukaan ohjelmistoissa siirrytään tuotannon raportoinnista yhä enemmän maatilan kokonaisvaltaiseen kannattavuuden suunnitteluun. Tämä vaatii erityyppisen tiedon yhteensovittamista.
”Esimerkiksi maidontuotantoa voi lisätä määrätyllä tavalla, ja sillä voi olla vaikutuksensa siihen, mitä pellolla tapahtuu. Maidon lisäys ei ole itseisarvo, vaan kannattavuus”, Jurvanen kuvaa.
Kun tilakoko kasvaa ja toiminta muuttuu yritysmäiseksi, ihmismuisti ei riitä. Järjestelmällinen tiedonkäsittely muuttuu tarpeelliseksi.
Lypsyrobottivalmistajat ovat kotimaiselle ohjelmistotalolle sekä kilpailija että kysyntää lisäävä yhteistyökumppani.
”Eiväthän lypsyrobottivalmistajat ole ohjelmistobisneksessä. Kun tuotetaan entistä enemmän tietoa, tarve sen käsittelylle lisääntyy.”
Robotit tuottavat monenlaisia raportteja, mutta niiden järjestelmälliseen käsittelyyn ja maatilan muuhun tietoon yhdistämiseksi tarvitaan erilliset ohjelmat.
Tiedon yhteensopivuus kansainvälisten laitevalmistajien ja kansallisiin olosuhteisiin räätälöityjen ohjelmien välillä on tämän hetken keskeisin haaste alalla.
Työtä vaikeuttaa, että Suomen maatiloilla on usean eri valmistajan eri ikäisiä robotteja.
Samanlainen tilanne on mobiililaitteiden maailmassa: kunkin laitevalmistajan käyttöjärjestelmä vaatii erillisen sovelluksen. Ohjelmointityö moninkertaistuu.
Maatalousohjelmistot ovat muuallakin kuin Suomessa enimmäkseen kotimaisia, koska olosuhteet vaihtelevat paljon maasta toiseen, Jurvanen selittää.
”Maatilojen integraatio ruokaketjuun sekä neuvonta-, viranomais- ja tutkimusorganisaatioihin on toteutettu joka maassa eri tavalla.”
HENRIK SCHÄFER