Puolet Suomen reilusta 60 000 maatilasta tuottaa yli 90 prosenttia maataloustuotannon arvosta. Vastaavasti 30 000 pienimmän tilan osuus tuotannosta jää alle 10 prosentin.
”Tuotanto keskittyy edelleen suurimmille tiloille. Kun kymmenen vuotta sitten suurin neljännes tiloista tuotti 65 prosenttia tuotannon arvosta, oli osuus vuonna 2010 jo 75 prosenttia”, laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT Taloustutkimuksesta kertoo.
Tulokset perustuvat MTT:n niin sanottuun standardituotoslaskelmaan, jossa mukaan on laskettu myös välituotteiden eli esimerkiksi kotiläintiloilla tuotettujen rehujen arvo.
Tuotantosuunnittain kaikkein keskittyneintä on viljantuotanto ja avomaavihannesten viljely, joissa tilojen suurin neljännes tuottaa molemmissa noin 65 prosenttia tuotannon arvosta.
Jokioisilla 140 lehmän lypsykarjatilaa yhdessä puolisonsa ja poikansa kanssa pyörittävä Antti Äijälä pitää rakennekehitystä pääasiassa myönteisenä asiana.
”EU-jäsenyys mahdollisti sen, että maidontuottajat ovat voineet hyödyntää uutta teknologiaa tuottavuuden parantamiseen. Pahin tilanne oli 1980-luvulla, kun silloinen rakenne yritettiin panna lukkoon.”
Latukka muistuttaa, että tuotannon keskittyminen isompiin yksiköihin lisää myös riskejä.
”Suurilla tiloilla kyky kestää panosten ja tuotteiden hintavaihteluita heikkenee. Myös eläintautiriskit ovat suurissa yksiköissä suuremmat. Toisaalta kannattavuus on keskimäärin ottaen parempi ja yrittäjätulo suurempi.”
Äijälän mielestä investoinneissa kannattaa pitää jalat maassa. ”Laskelmat kannattaa tehdä varovaisesti. Viime kädessä tuottajahinnat riippuvat maailmanmarkkinoiden vedosta.”
Sivu 5