Tuore väitöstutkimus: Ilmastonmuutos kiihdyttää hiilidioksidin vapautumista pohjoisista järvistä
Merenpinnan nousu uhkaa rehevöittää rannikkojärviä.
Hiiliaineksen valunnan lisääntyminen kiihdyttää järvien mikrobitoimintaa, jolloin niistä vapautuu ilmakehään yhä enemmän hiilidioksidia. Kuva: Johannes TervoIlmastonmuutos lisää pohjoisiin järviin valuvaa hiilikuormaa. Usein ilmiö kiihdyttää hiilidioksidin vapautumista järvistä ilmakehään.
Asia käy ilmi filosofian maisteri Henriikka Kivilän akvaattisten tieteiden väitöstutkimuksesta, jonka hän teki Jyväskylän yliopistossa. Kivilä tutki pintasedimenttinäytteitä Suomen Lapissa ja arktisessa Kanadassa sijaitsevista järvistä sekä tuhansia vuosia kattavat sedimenttiaineistot kahdesta järvestä.
Aineiston perusteella lisääntynyt kuormitus lisäsi järvien tuottavuutta eli käytännössä rehevöitymistä ja vähensi suodattamalla ravintonsa hankkivien pohjaeläinten osuutta. Muita pohjaeläinten toiminnallisia ryhmiä ovat pedot ja keräilijät. Ruokaillessaan ja liikkuessaan pohjaeläimet vaikuttavat sedimenttiin sitoutuvien hiilen ja ravinteiden määrään.
”Ekosysteemissä toiminnallisten ryhmien muutokset ovat tärkeitä, sillä ne kertovat rakenteellisesta muutoksesta. Ne liittyvät myös ekosysteemin kykyyn sopeutua ympäristönmuutokseen. Pitkistä aikasarjoista tällaista tutkimusta on vasta todella vähän”, Kivilä kertoo.
Tutkijan mukaan menneisyyden muutoksista voi ennakoida tulevaa.
”Kanadalaisesta pitkästä sedimenttiaineistosta havaitsimme, että erityisesti meriperäiset ravinteet kiihdyttivät järven perustuotantoa. Ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu voi siis uhata arktisia rannikkojärviä ja muuttaa niitä tuottavammiksi”, sanoo Kivilä.
Pohjoisilla järvillä on oleellinen rooli globaalissa hiilenkierrossa. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä valuma-alueelta saapuvalle ainekselle niissä tapahtuu.
Kivilän mukaan hiiliaineksen valunnan lisääntyminen kiihdyttää järvien mikrobitoimintaa, jolloin niistä vapautuu ilmakehään yhä enemmän hiilidioksidia. Järvien perustuottajat, kuten levät ja muut yhteyttäjät, puolestaan sitovat hiilidioksidia, mutta usein sitä vapautuu enemmän kuin sitoutuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat