Taantuma on alkanut näkyä hevostalleilla viiveellä muuhun talouteen nähden.
”Viime kesästä alkaen vuosi on ollut vaikea, monella hevosenpitäjällä on tilipussi tyhjänä”, kuvaa yrittäjä Suvi Korhonen Joensuun Hammaslahdelta.
Ensimmäistä kertaa yrityksessä jouduttiin myös tilanteeseen, että maksurästejä on jouduttu viemään perintään.
”Muistutuksilla ovat menneet tähän asti, mutta nyt on muutama tapaus, joita ei varmaan koskaan saada pois.”
Korholan tilalla investointiin vuonna 2010 tallitilojen laajennukseen ja ajanmukaistamiseen. Vuokrabokseja on 24.
Lisäksi kesällä otetaan nelisenkymmentä hevosta laiduntamaan.
”Viime kesän huonojen säiden vuoksi laidunlohkoja jäivät uusimatta. Nyt vain puolet laidunpaikoista käytössä. Se jättää ison montun tuloihin”, Korhonen harmittelee.
”Syksyä ajatellen asiakkaiden puolesta on nyt hyvä tilanne: kaikki tallipaikat ovat täynnä.”
Hevosmarkkinat ovat nyt matalalla. Hevosten hinnat ovat pohjilla, ravipalkinnot samoin. Kun päälle lasketaan palkansaaja-hevosenomistajien kiristynyt talous, päätoimisenä yrittäjänä toimiminen on alalla vaikeaa.
”Miten tämän saa kannattavaksi, sitä on meilläkin viime aikoina paljon mietitty. Pienet tallit ja omat kotitallit syövät meiltä leipää, kun osa siirtää hevosensa halvempiin paikkoihin”, Suvi Korhonen sanoo.
Korholan tilalla työskentelevät päätoimisesti myös äiti ja veli, joka huolehtii ennen kaikkea maataloudesta. Tilan ulkopuolella työskentelevä isä sekä opiskeleva nuorempi sisar osallistuvat lisäksi mahdollisuuksiensa mukaan.
”Kun on reilu sata vuotta vanha kotitila, halusimme sisarusten kanssa jatkaa sitä. Toiminnan joutuu kokoamaan pikkupalikoista: tehtävänkuva vaihtuu päivän aikana tallityöntekijästä markkinointipäällikköön”, hän hymähtää.
Ensin tilalla pidettiin ratsastuskoulua, mutta kymmenkunta vuotta sitten siirryttiin vuokraamaan tallipaikkoja ja kouluttamaan hevosia. Korhoset pyörittävät myös verkkokauppaa, jossa pääartikkeleina ovat hyvinvointiin liittyvät luonnontuotteet. Lisäksi tilalla kasvatetaan torinhevosia.
Monialaisuuden suurin haaste on kuitenkin oma ajankäyttö: päivät venyvät herkästi iltaan ja yöllekin, mikä ei pidemmän päälle toimi.
”Pyrkimyksenä on jättää pienimmät ”rävelöt” pois. Kassavirta ja oma työaika pitäisi kyetä suunnittelemaan järkevästi”, Suvi Korhonen linjaa.
Pitopalveluakin on pyöritetty, mutta sitä ollaan nyt vähentämässä.
Perheyrityksessä yhteisöllisyys antaa voimaa.
”Se on se turva- ja tukiverkko. Jos jollakulla paukut vähenevät, toinen nousee tekemään enemmän”, nuori yrittäjä ja 1,5-vuotiaan tyttären äiti kiittelee.
”Jaetaan huilinakkeja, että saa viikon lomareissun tai joskus vain illan saunomisen rantasaunalla.”
”Kun on käynyt myös ulkopuolisella töissä, niin mieluummin silti valitsen tämän”, aiemmin suurtalouskokkina työskennellyt Korhonen sanoo.
Hän toteaa, että niin henkisestä kuin fyysisestä jaksamisesta on terveellisiä ruoka- ja liikuntatottumuksia noudattaen koetettava pitää kiinni. Samoin vähät hetket läheisten kanssa pitää malttaa pyhittää.
”Mottoni on, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Oma asenne on äärimmäisen tärkeä.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Viime kesästä
alkaen vuosi
on ollut vaikea.
Monella hevosenpitäjällä on
tilipussi tyhjänä.«