Trombit ovat kesän ukkoskuuroihin liittyvä ilmiö − meteorologi kertoo mielipiteensä trombien kuvaamisesta ja paljastaa, miten itse suojautuisi niiltä

Trombeja eli pyörretuulia syntyy tyypillisesti eniten heinäkuussa ja elokuussa.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen mukaan trombeja havaitaan useimmiten iltapäivällä tai alkuillasta. Maantieteellisesti katsottuna trombeja esiintyy yleisimmin maan itäosassa sekä eteläisillä ja lounaisilla merialueilla. Sen sijaan vähiten trombeja esiintyy Lapissa sekä maan länsiosan sisämaa-alueilla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränen kertoo, että trombit liittyvät ukkoskuuroihin ja niiden nousuvirtauksiin. Se selittää myös sitä, miksi trombeja esiintyy eniten juuri tiettyinä kesäkuukausina. Voimakkaita ukkosia nimittäin esiintyy eniten juuri kesäkuukausina.

Trombi syntyy tilanteeseen, jossa maanpinnan lähellä on yleensä melko heikko virtaus, ja samaan aikaan pilvien korkeudella muutamassa kilometrissä on voimakkaampi ilmavirtaus.

”Siinä on ikään kuin sellaista väännettä eli ilma liikkuu eri nopeudella maanpinnassa kuin korkeammalla”, Keränen kuvailee.

Ukkospilveen liittyy yleensä voimakasta nousuliikettä eli ilma kohoaa pilvessä. Lopputulemana on se, että pyörre nousee pystysuuntaiseksi.

”Jos laitat kynän käsien väliin, ja liikutat toista kättä, kynähän pyörii. Jos kynän kääntää pystyyn, siinä on ikään kuin pystysuuntainen pyörre”, meteorologi valaisee.

Trombien syntymistä ei voi kauhean tarkasti ennakoida. Tämä johtuu siitä, että trombi on ilmiönä niin pienialainen. Keränen kuitenkin sanoo, että parhaiten trombeja pystyy ennakoimaan säävaroituksia seuraamalla. Jos varoitetaan ukkospuuskista, silloin on myös mahdollista, että trombeja esiintyy.

”Jos ukkosista ei varoiteta, niihin ei liity tuulenpuuskia eli trombeihin tarvittavaa tuuliväännettä ei yleensä ole tarpeeksi.”

Mikäli trombin havaitsee, Keränen ei kannusta hakeutumaan trombin läheisyyteen. Näin ei kannata toimia varsinkaan silloin, jos trombin vaikutusalueella on jotain sellaista irtaimistoa, joka voi lähteä ilmaan trombin voimasta.

Sen sijaan kannatettava oleskelupaikka trombin aikana on joku suojaisempi paikka, kuten vaikkapa jonkun rakennuksen sisätilat. Suojapaikaksi kannattaa valita joku vaikkapa patiota tai muuta tilapäisrakennelmaa vankempi tekele.

”Sellainen, josta tietää, että se ei tuollaisesta puhurista lähde mihinkään.”

Autokaan ei välttämättä ole paras valinta suojapaikaksi, sillä auton päälle voi lentää vaikkapa jotain irtaimistoa.

Moni saattaa miettiä, että trombi olisi mukava saada ikuistettua vaikkapa videolle. Keränen huomauttaa, että kuvaamista kannattaa miettiä vasta silloin, jos itse on päässyt suojaan.

”Sen ei ehkä kannattaisi olla se ensimmäinen ajatus”, hän sanoo.