Suomi sijaitsee Aasian ja Pohjois-Amerikan välissä. Suomen kolmen merkittävimmän kaupungin, Helsingin, Turun ja Tampereen muodostaman kolmion sisällä, valtateiden 2 ja 9 risteyksessä, sijaitsee Humppila.
Lasitehtaasta ja museorautatiestä tunnettu, 2 500 asukkaan kunta haluaa hyötyä sijainnistaan. Jos villeistä puheista hankkeiksi ja edelleen kaavamerkinnäksi edennyt työ johtaa maaliin, peltojen ja metsien keskelle rakennetaan rahtilentokenttä ja Pohjois-Euroopan pisin kiitorata.
Noin neljän kilometrin pituinen kiitorata palvelisi kaikkein suurimpiakin rahtikoneita. Ne eivät voi laskeutua millekään Suomen nykyisistä lentokentistä, kertoo kunnanjohtaja Marko Järvenpää.
Humppilan kunnan vetämän Ekologistiikka-hankkeen loppuraportin mukaan Suomen yli lentää päivittäin 20–50 Yhdysvaltain ja Kiinan välistä rahtilentoa. Rahtilentokentän juju olisi houkutella ne välilaskulle. Pitkillä matkoilla välilasku kannattaisi, koska lentokoneen ei tarvitsisi kuljettaa mukanaan niin paljon polttoainetta.
Lisäksi koneet voisivat välilaskun aikana ottaa ja jättää Euroopasta lähtevää ja maanosaan saapuvaa tavaraa.
Hanke ja lentokenttä on nimetty ekologisiksi, koska ne tehostaisivat lentorahdin kuljetusta. Suunnitelmissa mainitaan pitkät, loivat laskeutumiset, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa. Ekologista olisi myös rahdin kuljettaminen rautateitse Humppilasta eteenpäin.
Muutkin seudun kunnat ovat kannattaneet kentän rakentamista. Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi viime vuonna lentokentän ja logistiikka-alueen vaihemaakuntakaavaan.
Maakuntakaava on hyväksyttävänä ympäristöministeriössä, jonka päätöstä odotellaan tämän vuoden aikana.
Lentokenttä on pyörinyt mukana sekä kunnan että Hämeen ammattikorkeakoulun vetämissä hankkeissa. Seuraavassa hankkeessa selvitellään maaliikennekeskusta, joka tulisi rahtilentokentän kylkeen.
Tarkoitus on hyödyntää Turun ja Toijalan välistä rautatietä nykyistä paremmin.
”Suomessa on noin 70 logistiikkakeskusta, joista yhteenkään ei kulje rautatie”, Järvenpää selittää.
Tällä hetkellä Humppilan asemalla pysähtyvät tavarajunat kuljettavat lähinnä puuta. Matkustajajunat Tampereelle ja Turkuun kulkevat tunnin-parin välein. Asema olisi tarkoitus siirtää uuteen logistiikkakeskukseen.
Liiketoimintasuunnitelmassa lentokentän arvioidaan maksavan noin 70 miljoonaa euroa. Kunnalla ei moista rahaa ole, vaan investointi olisi yksityisen sijoittajan tehtävä.
Kunta on kuitenkin markkinoinut unelmaansa. Luontevimpia sijoittajia olisivat ne, jotka lentokentästä hyötyvät, eli kuljetusyhtiöt.
”Kytkentöjä on ollut Aasiaan”, Järvenpää paljastaa.
Hän ymmärtää, ettei suuri rakennushanke miellytä kaikkia.
”Sinne jää jotain alle väistämättä. Asukkaiden taholta on ollut tietysti vastustusta.”
Maakuntakaava on vasta ensi askel, seuraavaksi koittaisi kunnan yleiskaavoitus. Rakentamaan päästäisiin vasta vuosien kuluttua valituskierrosten jälkeen.
Kaiken puuhakkuuden taustalla on huoli työpaikoista. Humppilan työttömyysprosentti on 10,9.
Kansainvälinen rahtilentokenttä on Humppilan elinkeinohankkeista pitkäjänteisin ja kunnianhimoisin, mutta ei ainoa. Ensi vuonna alkaa outlet-kylän rakentaminen. Se on entisen lasitehtaan viereen avattava kauppakeskus.
Kunta havittelee mailleen myös tuulivoimaloita. Järvenpään mukaan kaavaluonnosvaiheessa olevasta voimala-alueesta on tulossa sisämaan suurin.
HENRIK SCHÄFER