Sähkön hinta nousi kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla maanantaiaamuna peräti 2 000 euroon megawattitunnilta (MWh).
Hinta on kuluneen vuoden aikana vain kerran käynyt yhtä korkealla. Yleensä säätösähkön hinta pysyttelee samana kuin tukkusähkön eli alle 50 eurossa.
Johtaja Reima Päivinen Fingridistä kertoo, että syynä säätösähkön hinnan nousuun ovat häiriöt Etelä-Ruotsissa. Ne nostivat myös tukkusähkön hintaa, mutta lievemmin.
Oskarshamnin ydinvoimalan 1 400 MW:n kolmosreaktori Ruotsissa on vikojen vuoksi suljettu tämän viikon. Ringhalsin 1 060 MW:n reaktoria korjattiin maanantaina.
Lisäksi vuosihuollossa on kaksi muuta ydinreaktoria.
Fingrid ylläpitää säätösähköpörssiä. Siellä pohjoismaiset tuottajat antavat myyntitarjouksia säätösähköstä, jota ne pystyvät tuottamaan 15 minuutin varoitusajalla.
Sähköä kuluttajille myyvät yhtiöt antavat vastaavasti pörssiin ostotarjouksia.
Säätösähkö poikkeaa normaalista Pohjoismaiden pörssi- eli tukkusähköstä, jonka hinnat tiedetään vuorokausi etukäteen. Säätösähköhinnat selviävät vasta kaupanteon jälkeen.
Tukkuhinnat ovat tänä vuonna olleet varsin alhaiset, jopa alle 10 euroa megawattitunnilta. Yleensä Suomen aluehinnat ovat korkeammat kuin muiden Pohjoismaiden hinnat riittämättömien siirtoyhteyksien vuoksi.
Edellisen kerran säätösähkö oli korkealla 6. päivänä marraskuuta, kun Loviisan ydinvoimalan reaktori oli pois käytöstä. Silloin säätösähkön hinta nousi hetkeksi 500 euroon megawattitunnilta.
Sähköä eteenpäin myyvät yhtiöt joutuvat maksamaan säätöpörssihinnan siitä osasta sähköä, mitä ne eivät saa muualta, esimerkiksi sähköpörssistä. Käytetty määrä selviää sähkötaseista vasta jälkeenpäin.
Vaikka säätösähkön määrä jää usein pieneksi, se voi käydä yhtiölle kalliiksi, koska hinta on kova, Päivinen kertoo.
Jouko Kyytsönen
Ruuan hinta nousee tulevana talvena.
”El Niño -sääilmiöstä on tulossa poikkeuksellisen voimakas. Sen aiheuttamien tulvien ja myrskyjen vuoksi ruuan hinta nousee”, Aktian pääekonomisti Heini Schauman arvioi maanantaina.
Ilmiö alkaa yleensä Tyyneltämereltä ja aiheuttaa suuria muutoksia sademääriin ja lämpötiloihin eteläisellä pallonpuoliskolla.
Aktia ennustaa, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3 ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. USA, Brasilia ja Saksa nousevat, ja Euroopassakin jako jyviin ja akanoihin alkaa kadota.
Aktian mukaan euroalue kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna hitusen enemmän, mutta Suomi jatkaa kitumistaan: talouskasvu on tänä vuonna 0 ja ensi vuonna 0,5 prosenttia.
Kotimarkkinat eivät pyrähdä, joten nousuodotus perustuu vientiin ja investointeihin.
Schaumanin mielestä Suomea auttaisivat joustavammat asuntomarkkinat.
”Ihmisen vaurastumisen historia on ollut urbanisoitumisen historiaa. Kysymys on siitä, annetaanko ihmisille mahdollisuus lähteä vaurastumisen tielle”, Aktian vanhempi neuvonantaja Timo Tyrväinen heittää.
Eija Mansikkamäki