Suomi on saanut elää rauhan aikaa jo 70 vuotta. Maanantaina vietettiin Lapin sodan päättymisen muistopäivää, joka on samalla kansallinen veteraanipäivä.
Sodan ajan kokeneita suomalaisia on elossa joka päivä vääjäämättä entistä vähemmän.
Vuoden alussa sotiemme veteraaneja oli elossa noin 15 000 miestä ja 11 000 naista. Heidän keski-ikänsä on jo yli 90 vuotta.
Vaikka veteraanien määrä vähenee, elää heidän perintönsä kirkkaana Suomen kansallisessa muistissa. Heidän uhrauksensa eivät unohdu.
Itsenäisyyden ja vapauden puolesta menetti vuosina 1939–1945 henkensä yhteensä 97 000 suomalaista. Sodan vammoja kantaa vielä elossa olevista veteraaneista mukanaan runsaat 3 000.
Sotaa seurasivat raskaat rauhanehdot alueluovutuksineen ja sotakorvauksineen. Rintamalta palanneilla oli lisäksi edessään valtava jälleenrakennusurakka.
Sodan kokeneet sukupolvet ansaitsevat kunnian ja kiitoksen lisäksi parhaan mahdollisen huolenpidon elämänsä ehtoopäiviksi. Kunniavelasta on jälkipolvien myös kunnialla huolehdittava.
Veteraanipäivän merkittävä huomionosoitus oli tasavallan presidentin, puolustusvoimain ylipäällikön Sauli Niinistön päiväkäsky. Ylipäällikkö muistutti, että veteraanisukupolvelle ominaisia arvoja – vastuullisuutta, velvollisuudentuntoa, lähimmäisestä huolehtimista sekä horjumatonta uskoa tulevaisuuteen – Suomi tarvitsee myös tänään.
Tämän päivän Suomessa saamme elää suuressa vauraudessa. Kaikki murheet ovat pieniä, jos niitä vertaa nuoren, sotaa käyneen maan murheisiin.
Veteraanien puheissa korostuu yleensä rauhan merkitys. Heidän perintönsä tärkeimpiin osiin kuuluukin ymmärrys siitä, miksi kansakunnan pitäisi välttyä joutumasta sotiin.
Kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa on viime vuodet eletty kasvavassa epävakaudessa. Veteraanien perintö on erityisesti tällaisina aikoina arvossaan.