Lämpenevä tundrakasvillisuus muuttaa lähialuettaan

Lämpenemisen vaikutuksia on seurattu pitkissä, jopa 25 vuotta jatkuneissa arktisen alueen kenttäkokeissa sekä Pohjois-Ruotsissa että Grönlannissa. Tutkimuksessa on ollut mukana useita pohjoismaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

Kenttäkokeissa on selvinnyt, että kahden asteen lämpeneminen jopa viisinkertaistaa arktisista tundrakasveista ilmakehään vapautuvien haihtuvien hiiliyhdisteiden (VOC) määrän.

"Samanlaisia vasteita voidaan odottaa myös antarktisella alueella. Siellä ei vielä ole tehty tällaista tutkimusta. Myös vuoristokasvillisuuden voi odottaa reagoivan samaan tapaan, sillä elinolosuhteet ja ekologia muistuttavat niilläkin hyvin paljon arktisia olosuhteita", sanoo tutkimuksessa pitkään mukana ollut apulaisprofessori Riikka Rinnan Kööpenhaminan yliopiston Biologian laitokselta.

Kasvien tuottamista haihtuvien hiiliyhdisteiden päästöistä ylivoimaisesti suurin osa syntyy tropiikissa, jossa lämpötilat ovat korkeita ja kasvimassa valtava, Rinnan muistuttaa.

"Arktisten VOC-päästöjen määrä on todella pieni tropiikkiin verrattuna. Vaikka tutkimuksemme mukaan päästöt viisinkertaistuivat, määrä ei tule silti olemaan lähelläkään trooppisten päästöjen määrää. Silti arktisilla päästöillä voi olla merkitystä."

VOC-yhdisteet reagoivat ilmakehässä jo ennestään olevien yhdisteiden ja hiukkasten kanssa. Tämän vaikutukset ovat paikallisia tai alueellisia.

"Arktisilla alueilla VOC-päästöt ovat olleet pienet. Jos ne kasvavat näin valtavasti kuin tutkimuksissa on ilmennyt, pienen lämpenemisen seurauksilla voi olla suuret paikalliset vaikutukset."

Arktisilla alueilla väestöä on vähän ja ihmisen vaikutukset ovat vähäiset.

"Sen vuoksi kasveista peräisin olevilla päästöillä on paljon suurempi suhteellinen vaikutus kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa ihmisperäiset päästöt ovat paljon suuremmat", Rinnan sanoo.

Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.