Yli sadan tuhannen vammaisen palveluja määrittävä lakiuudistus horjuu eduskunnan aikapulassa

Palveluja yli sadalle tuhannelle vammaiselle ihmiselle määrittävä laki horjuu eduskunnassa aikapulan vuoksi.

Perustuslakivaliokunta antoi hallituksen esitykseen vammaispalvelulaista torstaina lausunnon, joka sisältää useita muutosvaatimuksia. Markus Lohi (kesk.) sanoo STT:lle, että näyttää aika mahdottomalta, että hänen johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunta ehtisi käsitellä muutokset ennen vaalikauden loppua. Tässä tapauksessa hallituksen esitys raukeaisi ja siirtyisi tulevalle vaalikaudelle.

Lohi sanoo aikovansa keskustella asiasta hallituspuolueiden ja vastuuministerin kanssa.

”Katsotaan, onko jotain vielä tehtävissä. Tämän hetken tulkintani aikataulusta on valitettavan synkkä”, Lohi sanoo.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) luonnehtii muutosvaatimuksia merkittäviksi. Ojala-Niemelän mukaan osasta lainsäädäntöä on jäämässä epäselväksi, millaisiin palveluihin henkilö on oikeutettu.

”Asiantuntijat sanoivat, että tämä on niin löperösti kirjoitettu, että ihmiset joutuvat hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kautta testaamaan, ovatko he oikeutettuja palveluihin vai eivät. Ei tietenkään ole lain tarkoituksena, että olisi näin epäselvä tilanne”, Ojala-Niemelä sanoo.

Lisäksi tietyt ikääntyneitä ja hengityshalvauspotilaita koskevat kohdat kiinnittivät valiokunnan huomion.

Hallitus antoi lakiesityksen vammaispalvelulaista eduskunnalle viime vuonna.

Kyseessä on nykyisen lainsäädännön kokonaisuudistus. Nykyisin kehitysvammaisten palveluille on erillinen laki ja muille vammaisille oma vammaispalvelulaki. Uudistuksessa lait on ollut tarkoitus yhdistää, jotta kaikki vammaiset saisivat vastaisuudessa palvelunsa saman lain perusteella.

Lakimies Sirkka Sivula sosiaali- ja terveysministeriöstä luonnehtii uudistusta merkittäväksi. Hän kertoo, että lakiesityksessä palveluiden tarjoaminen perustuisi vamman aiheuttamaan toimintarajoitteiseen, kun nykyisin varsinkin kehitysvammalaki pohjautuu diagnoosiin.

”Esitykseen sisältyy sellaisia palveluita, joita ovat saaneet aiemmin vain kehitysvammaiset. Lisäksi on joitain ihan uusia palveluita, kuten erityinen osallisuuden tuki. Se on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka eivät voi saada henkilökohtaista apua”, Sivula sanoo.

Hän sanoo, että vammaispalveluiden piirissä on tällä hetkellä noin 125  000 ihmistä. Heistä kehitysvammaisia on noin neljännes.

Vammaispalvelulain uudistus on jo toista kertaa loppuvaalikauden puristuksissa eduskunnassa.

Hanke raukesi neljä vuotta sitten, kun Juha Sipilä (kesk.) kaatoi johtamansa hallituksen silloisen sote-uudistuksen jumiuduttua eduskunnassa. Jos hanketta ei saada nyt maaliin, sen toteuttamista joudutaan harkitsemaan jo kolmatta vaalikautta putkeen.

Sivulan mukaan lakiuudistusta on kehitetty viime vaalikaudelta, eli kyse ei ole täysin samasta esityksestä. Nyt sen kohtaloa seurataan jännityksellä ministeriössä. Hän sanoo, että lain valmistelua on viivästyttänyt koronaviruspandemia, joka teetti ministeriössä töitä suuren osan vaalikaudesta.

Sivula arvioi, että hanke on viivästynyt koronan vuoksi melkein vuodella.

”Ei kukaan olisi toivonut, että näin iso kokonaisuus olisi loppumetreillä eduskunnan käsiteltävänä”, Sivula sanoo.

Lohen mukaan myös osa vammaisjärjestöistä on arvostellut nyt esille nostettuja asioita, kun taas toiset ovat pitäneet uudistusta niin hyvänä, että sitä kannattaa joka tapauksessa viedä eteenpäin.

”Tietenkin harmittaa, ettemme kerenneet saada hyvää vammaispalvelulakia aikaiseksi, jos näin käy. Silti huonoa lainsäädäntöä ei kannata tehdä, ja nämä korjaukset on todettu välttämättömiksi.”

Aikataulukiirettä ei helpota se, että muutosten jälkeen esityksen pitäisi käydä vielä uudestaan kiireisen perustuslakivaliokunnan hyväksyttävänä.