Urossiili liikkuu keskimäärin 98 hehtaarin ja naaras keskimäärin 55 hehtaarin alueella, filosofian maisteri Anni Rautio toteaa väitöstutkimuksessaan.
Rautio kiinnitti siilien piikkeihin radiolähettimiä. Tutkimuksessa selvisi, että pohjoisessa siilit liikkuvat laajemmalla alueella kuin Keski-Euroopassa elävät.
Uros liikkuu eniten kevään pariutumisaikana. Naaraan elinpiiri laajenee syksyä kohden.
Joensuun korkeudella siilin talvihorros kestää kahdeksan kuukautta. Aikaa lisääntymiseen, poikasten hoitoon ja vararavinnon hankintaan ei jää paljon.
Kovakuoriaisten ja kastematojen lisäksi siili syö ihmisen tarjoamaa ravintoa.
Yli puolet siileistä kantoi salmonellaa. Monilla oli myös sisäloisia, esimerkiksi keuhkomatoja.
Iän myötä elimistöön kertyy ympäristömyrkkyjä. Kuolleina löydettyjen siilien myrkkypitoisuudet olivat vähäisiä.
Kaupungeissa liikenne on hyvin yleinen siilien kuolinsyy. Liikenne tappaa siilejä eniten heinä–elokuussa.
Luonnollisista kuolinsyistä yleisimmät ovat poikasten nääntyminen loppukesällä ja uroksia vaivaava tassutulehdus.
Raution biologian alan väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 14. helmikuuta.
REIJO VESTERINEN