• Mikkelissä alkaa syksyllä kaksikielinen koulupolku – Nato antaa sysäyksen kansainvälistymiseen

    Naton 50 upseeria perheineen ei ole kovin iso määrä, mutta maavoimajohtoporras antaa kaupungille sysäyksen kansainvälistymiseen.
    Tilaajalle
    Nato-perheiden lisäksi kaksikielinen opetus on avoinna muillekin mikkeliläisille.
    Nato-perheiden lisäksi kaksikielinen opetus on avoinna muillekin mikkeliläisille. Kuva: Vesa-Matti Väärä
    Uutiset|Yhteiskunta
    5.12.202511:13
    Paula Liesmäki

    Naton maavoimajohtoportaan tulo kaupunkiin innosti Mikkeliä luomaan kaksikielisen koulupolun. Rantakylän yhtenäiskoululla aloittavat kaksikieliset luokat 1–4 ensi syksynä. Kaksikielisessä opetuksessa yli 25 prosenttia opetuksesta annetaan englannin kielellä.

    Myös 5.–9.-luokkalaisille on mahdollista räätälöidä osittain englanninkielinen koulupolku. Lisäksi niin varhaiskasvatukseen kuin lukioonkin viritellään kielirikasteisuutta.

    Nato-perheiden lisäksi kaksikielinen opetus on avoinna muillekin mikkeliläisille.

    ”Kiinnostusta on ollut paljon, ja näyttää siltä, että saamme luokat 1–4 toteutumaan ensi syksynä”, kertoo kaksikielisen koulupolun kehittämistyötä vetävä projektipäällikkö Katja Kuusela.

    ”Ajattelemme turhaan, että suomi on kieli, josta ei ole hyötyä kansainvälistymisessä tai kansainvälisessä yhteistyössä.”

    Katja Kuusela

    Mikkeliin tulevien Nato-upseerien komennukset kestävät 2–3 vuotta.

    ”Vielä jokin aika sitten ajattelimme, että englanninkielinen palvelu ratkaisee kaiken. Nyt olemme heräämässä siihen, että on tärkeää, että suomen kieli kulkee rinnalla. Kieli avaa tehokkaasti Mikkeliä ja rikastaa kokemusta Suomessa”, kertoo Mikkelin kansainvälisten palveluiden päällikkö Riikka Hälikkä.

    Suomen kieltä tarttuu väliaikaisestikin Mikkeliin asettuvien oppilaiden matkaan. Tästä kielipääomasta voi olla tulevaisuudessa hyötyä, jos henkilö haluaisikin joskus palata Suomeen, pohtii Kuusela.

    ”Ajattelemme turhaan, että suomi on kieli, josta ei ole hyötyä kansainvälistymisessä tai kansainvälisessä yhteistyössä. Se on kuitenkin avain kulttuurin ymmärtämiseen ja yhteisöön kiinnittymiseen.”

    Mikkelin asukkaista yli kuusi prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

    Mikkeli tunnetaan Suomen päämajakaupunkina. Puolustusvoimien päämaja sijaitsi kaupungissa talvisodan ja jatkosodan ajan. Historia näkyy kaupungissa niin monissa museoissa kuin nimistössäkin.

    Mikkelin asukkaista yli kuusi prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Naton 50 upseeria perheineen ei tässä joukossa ole kovin iso määrä, mutta se on Hälikän mukaan antanut kaupungille merkittävän sysäyksen kansainvälistymiseen ja eri asiakasryhmille suunnattujen kansainvälisten palvelujen kehittämiseen.

    "On todella tärkeää alueen elinvoiman kannalta, että nyt hyödynnämme tilaisuuden, mikä meillä Naton myötä on.”

    "Kun palvelut ovat helposti saatavilla, ihmisten on helpompi juurtua Mikkeliin."

    Riikka Hälikkä

    Kaupungissa valmistellaan parhaillaan International House Mikkeli -palvelupistettä, joka tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä kieli- ja kulttuuritapahtumia.

    "Tavoitteena on tehdä Mikkelin seudulle asettautumisesta ja kotoutumisesta mahdollisimman sujuvaa kokoamalla palvelut yhteen ja tuomalla kansainvälisyys luontevaksi osaksi kaikkien mikkeliläisten arkea. International House Mikkeli tukee myös työnantajia, jotka tarvitsevat apua kansainvälisissä rekrytoinneissa. International House Mikkelin kautta kehitämme kaupungin pitovoimaa."

    "Kun palvelut ovat helposti saatavilla, ihmisten on helpompi juurtua Mikkeliin."

    Lisää aiheesta
    • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Ove Staursetin mukaan todella muuttanut Natoa: 9/11-iskujen myötä maailmalle rauhanturvatehtäviin lähtenyt Nato on nyt palannut juurilleen puolustamaan Eurooppaa.

      Yhteiskunta | Mikkelin tärkein Nato-upseeri kertoo, mikä on joukoille vaarallisinta Suomessa toimimisessa

    • Tutkimusten mukaan yhdenvertaisen palvelun takaamisessa on haasteita molemmilla kansalliskielillä eli suomeksi ja ruotsiksi. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.

      Politiikka | Omalla kielellä asiointi ei onnistu Suomessa läheskään aina lain mukaisesti – viittomakielisten tilanne erityisen hankala

    Artikkelin aiheet
    Mikkeli
    Nato
    kaksikielisyys
    Naton maavoimien johtoporras
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle