Yhteisöt voivat joko vahvistaa tai hajottaa

Suomalaisten elämäntavat muuttuvat mosaiikkimaisiksi eli erkaantuvat toisistaan. Samalla ihmisten auktoriteettiusko vähenee ja syntyy uudenlaisia yhteisöjä.

Näin ennustetaan hallituksen keskiviikkona julkaisemassa tulevaisuusselonteossa, joka ulottuu vuoteen 2030.

”Miten uudet virtuaaliyhteisöt toimivat? Johtaako se Suomen (kansallisen) yhteisöllisyyden vahvistumiseen? Vai siihen että yhteisöt toimivat toisiaan vastaan?”, pohdiskeli pääministeri Jyrki Katainen (kok.) suuntauksen vaikutuksia.

Kansalaisten luottamus valtion kykyyn ratkoa yhteisiä asioita on Suomessa ollut tähän asti hyvällä tasolla suhteessa moniin muihin maihin, mikä on pääministerin mukaan yksi menestyksemme kulmakivistä. Julkisen toiminnan läpinäkyvyys on siksi jatkossakin välttämätöntä.

”Ihmiset kokevat, että yhteiskunta on reilu, ... että ollaan samassa veneessä. Niissä maissa, jossa valtion katsotaan perinteisesti olevan vastavoima ihmisille, on vaikea saada päätöksiä aikaan, kun ei luoteta siihen, että valtion tekemät ratkaisut voivat olla hyväksi ihmisille”, hän muistutti viitaten maailmantalouden taantuman synnyttämiin levottomuuksiin.

Katainen myös pohdiskeli luonnonvaroista syntyvän niukkuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

”Kun luonnonvaroista mukaan lukien vesi tulee niukkuutta, johtaako se protektionismin kasvuun?”

Hyvinvointilupausta, jonka olemme kansalaisillemme antaneet, on mahdoton toteuttaa ilman kasvua ja sen kasvun pitää olla kestävää, perusteli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kestävän kasvun valikoitumista selonteon aiheeksi.

Selonteko on eduskunnalle kerran vaalikaudessa annettava asiakirja, joka ei sisällä suosituksia toimenpiteiksi vaan sen tarkoitus on ennen kaikkea herättää keskustelua niistä eväistä, joilla Suomi säilyy hyvinvointiyhteiskuntana jatkossakin.

Sen sijaan että hoidettaisiin vain päälle kaatuvia ongelmia, pitää koettaa hahmottaa laajemmin asioita joilla Suomi voi pärjätä, Vapaavuori kuvasi.

Asiakirja on julkaistu verkossa:

www.vnk.fi