Suomeen tulisi saada sähkön huoltovarmuusreservi, Fortum ehdottaa. Konsulttiyhtiö Gaian selvitys ehdottaa reservin suuruudeksi 1 400 megawattia, jonka kustannukset ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa.
”Huoltovarmuusreservillä yhteiskunta turvaisi sähköjärjestelmän poikkeusoloissa”, Fortumin yhteiskuntasuhteiden johtaja Esa Hyvärinen toteaa. ”Nykyisin on varastossa hiilikasoja, mutta huoltovarmuus pitäisi laajentaa laitoksiin asti.”
Sähköreservin käyttöönotto kestää kuukauden tai enemmän. Reservi otettaisiin käyttöön vain, kun etukäteen tiedetään esimerkiksi isojen ydinvoimaloiden olevan korjauksessa talven yli.
Reservi luotaisiin tarjouskilpailun kautta, mutta todennäköisimmin siinä olisivat mukana kivihiiltä käyttävät laitokset, joita ollaan suljettu tai sulkemassa. Tällaisia ovat Fortumin Inkoon tuhannen megawatin voimalaitos sekä PVO-Lämpövoiman Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililaitokset.
Uusiutuvan energia runsaan tuen vuoksi sähkön hinta on niin edullista, että ilman tukia toimivien tuottajien toiminta on kannattamatonta. Energiamarkkinat ovat tulleet haavoittuvaisemmiksi, koska tuuli- ja aurinkoenergia ovat säästä riippuvaisia.
Reservi tulisi järjestää keskitetysti ja päätös siitä tehtäisiin maan hallituksessa. Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on luvannut ottaa asiaan kantaa lähiaikoina.
Sähköreservin kustannukset kasvavat nopeammin kuin vastaava tehomäärä. Siten esimerkiksi 700 megawatin reservin kustannukset olisivat alle puolet 1 400 megawatin kustannuksista.
Kustannukset perittäisiin lopulta kuluttajilta sähkön hinnassa. Teollisuudelle lisäkulu olisi 14 miljoonaa euroa vuodessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen arvioi, että esitetty 1 400 megawattia on ”aika iso määrä”.
Myös Suomen kulutushuipuksi arvioitu 16 000 megawattia kuulosti hänestä melko suurelta. Reservi luotaisiin kymmeneksi vuodeksi, jolloin kokonaiskulut olisivat 300 miljoonaa euroa.
Jouko Kyytsönen