Tutkijat varoittavat luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta – syinä kulutus ja väestönkasvu
Euroopassa linnut katoavat ja Kiinassa omenankukkia pölytetään jo käsin. Pakolaisuus kiihtyy.
Erityisen huolestuttava merkki luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta on hyönteisten ja etenkin pölyttäjien väheneminen, mikä voi heikentää ruuantuotantoa dramaattisesti. Kuva: Juha Juha SinisaloLuonnon monimuotoisuudesta on vaarassa kadota vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia. Yksikään valtio maailmassa ei ole onnistunut pysäyttämään monimuotoisuuden kiihtyvää katoa. Elinympäristöjen heikkeneminen ja ilmastonmuutos lisäävät epävakautta ja konflikteja, mikä voi johtaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisuuteen.
Arvio perustuu hallitusten välisen monimuotoisuuspaneelin IPBES:n raporttiin, jota on ollut tuottamassa noin 1 300 tutkijaa ympäri maailmaa.
Uhattuina ovat luonnon ihmiselle tuottamat elintärkeät palvelut, kuten kasvien pölytys, makea vesi, puuntuotanto, maaperän muodostuminen ja tulvien säätely. Näiden palveluiden varmistaminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
"Kolmasosa Euroopan linnuista on kadonnut todennäköisesti hyönteisten häviämisen myötä. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnin perusta, eikä meillä ole varaa olla piittaamattomia lajien ja elinympäristöjen kadon suhteen", sanoi Helsingin yliopiston rehtorina aloittava Luontopaneelin puheenjohtaja Jari Niemelä maanantaina Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä seminaarissa Helsingissä, jossa esiteltiin IPBES:in raporttia.
lmastonmuutos nopeuttaa lajien häviämistä etenkin eteläisessä Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Yhdessä luonnonvarojen hyödyntämisen, saastumisen ja haitallisten vieraslajien leviämisen kanssa ilmastonmuutos johtaa peruuttamattomaan lajikatoon.
"Ilman merkittäviä suunnanmuutoksia edessämme on vakavia ihmiskuntaa koettelevia ongelmia. Pölyttäjäkadon vuoksi Kiinassa pölytetään jo nyt omenankukkia käsin. Elinympäristöjen heikkenemisen perimmäiset syyt löytyvät massiivisesta kulutuksestamme, jota globaali väestönkasvu entisestään ruokkii. Kulutuksen haittojen näkyväksi tekeminen tuotteiden hinnoissa verojen ja tukien yhdistelmillä olisi varmasti toimiva ohjauskeino kohti viisaampaa kulutusta", sanoo ekologian professori, Luontopaneelin jäsen Janne Kotiaho.
Suomen kansallinen Luontopaneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa. Suomen ympäristökeskus toimii Luontopaneelin sihteerinä. Suomessa Luontopaneeli toteuttaa kansainvälisen IPBES-paneelin tavoitteita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat