EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan pakka sekosi taas pahasti − seuraukset voivat olla kauaskantoisia

Keskustelin maanantaina alkuillasta muutaman Brysselin EU-konkarin kanssa mahdollisista uusista Venäjä-pakotteista. Yhteinen johtopäätös muotoutui nopeasti: ruuvia on yhä vaikeampaa, tai jopa mahdotonta enää kiristää.

Siitä siirryimme pohtimaan Gazan kriisiä, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tuoreinta haastetta.

Olimme yhtä mieltä siitä, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onnistui sekoittamaan EU-pakan pahan kerran vannomalla Israelissa varauksetonta tukeaan Hamasin terrorin kohteeksi joutuneille israelilaisille.

Varauksettomassa tuessa ei sinänsä ollut mitään pahaa. Mutta siinä oli, että Euroopan unionia edustanut saksalainen sivuutti Israelin vastamoukaroinnin kohteeksi joutuneiden Gazan siviilien kärsimykset ensin tyystin.

Von der Leyenia on ruoskittu tiukin sanakääntein sekä Brysselin lainsäädäntökoneistossa että jäsenmaiden pääkaupungeissa. Miksi? No ainakin siksi, ettei hän hakenut mandaattia jäsenmailta ja ylitti näin valtuutensa.

EU-instituutioiden valtataistelu on kuitenkin vain yksi sivujuonne. Hälyttävämpää on se, että von der Leyen provosoi lausunnoillaan monissa jäsenmaissa enemmän ja vähemmän avoimesti toimivia muslimien äärijärjestöjä.

Kun lähdin tapaamisesta, luin kännykästäni ensimmäiset tiedot Brysselissä tapahtuneesta terrori-iskusta, jossa kaksi ruotsalaista jalkapallofania murhattiin. Väkisin tulin miettineeksi juuri käytyä keskustelua. Oliko komission puheenjohtajan linjauksilla ja iskulla joku yhteys?

Välttämättä ei. Tai ehkä sittenkin.

Ensimmäisissä arvioissa teon tausta kytkettiin Ruotsissa tapahtuneisiin koraanin polttamisiin ja sosiaalisessa mediassa välitettyihin vääriin tietoihin muslimien asemasta Ruotsissa. Myöhemmin Belgian viranomaiset eivät enää sulkeneet pois yhteyttä Lähi-idän kriisiin.

Joka tapauksessa Brysselin isku alleviivasi karulla tavalla EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan heikkouksia.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat tiivistäneet EU-maiden rivejä. Hamasin Israeliin tekemän iskun jälkeinen kaaos osoittaa kuitenkin, miten hauraalla perustalla yhtenäisyys lepää. Pakkaa sekoittaa EU-instituutioiden ja niiden ykkösketjulaisten valtataistelu.

Jos kakofonia jatkuu, seuraukset ovat kauaskantoisia.

Euroopan johtavat turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet, että terrori-iskujen riski on Lähi-idän konfliktin myötä kasvanut huomattavasti. Se kasvaa edelleen, jos EU:n johtajat eivät saa rivejään järjestykseen.

Terrori-iskun kohteeksi joutunutta Israelia voi perustellusti tukea. Vähintään yhtä perusteltua on kuitenkin kantaa huolta Israelin vastaiskujen aiheuttamasta humanitäärisestä katastrofista Gazassa.

Venäjän presidentti Vladimir Putinille Lähi-idän konflikti seurauksineen on uusi erävoitto, jonka eteen hän tuskin on eväänsä räväyttänyt.

Samaan aikaan, kun Yhdysvallat ja Euroopan maat yrittävät löytää keinoja Lähi-idän leviävän tulipalon sammuttamiseksi, sotarikolliseksi julistettu Putin hymyilee Kiinan johtaja Xi Jinpingin rinnalla Pekingissä. Ja kättelee toverillisesti Unkarin pääministeri Viktor Orbánia.