Milloin Suomi-neidon päätä paleli tai helmoissa tuuli – Tiedätkö sinä nämä sääennätykset?

Noin sataan vuoteen ei ole koettu yhtä lauhaa talvea kuin nyt. Maan itäosissa oli peräti seitsemän astetta tavanomaista lämpimämpää.

Vertailukelpoisia koko maan säätä koskevia tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta alkaen. Ne löytyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Oheiset sääennätykset on koottu pääasiassa Ilmatieteen laitoksen kokoamista tiedoista.

Kuva: Jukka Pasonen

Liperi paahtui 27.7.2020, Kuusamo hytisi tammikuussa 1985.

Suomi sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välimaastossa. Merten vaikutuksen takia lämpötilamme eivät ole yhtä ääreviä kuin esimerkiksi Venäjällä. Silti varsin hyytäviä ja kuumia päiviä on mahtunut Suomenkin säähistoriaan.

Maailman lämpöennätys 56,7 astetta pamahti mittariin Yhdysvaltojen Death Valleyssä, Kaliforniassa 10.7.1913. Kylmintä on ollut -89,2 asteen verran Etelämantereella 21.7.1983.

Kuva: Jukka Pasonen

Vuoden aikana vettä ropisi 1,2 metriä vuonna 2015.

Suurin osa Suomen vuotuisesta sademäärästä kertyy kesä–elokuussa rankkojen sade- tai ukkoskuurojen myötä. Talvikuukausina suurimmat sademäärät jäävät kesän lukemista.

Suurin keskimääräisen vuosisateen titteliä pitävät hallussaan Kauain saari Havajilla, 1 1684 millimetriä ja

Cherrapunji Intiassa, 1 1633 millimetriä.

Tuuli puhalsi myrskylukemat 2.1.2019.

Kun tuuli puhaltaa 21–32 metriä sekunnissa, puhutaan myrskystä. Tätä kovempi tuulen nopeus tietää hirmumyrskyä eli hurrikaania, jolloin koko merenpinta kuohuu valkoisena ja rakennukset ovat vaarassa tuhoutua. Suomen meriasemilla ei ole kertaakaan mitattu hirmumyrskylukemia ja 32 metriä sekunnissa ylittyy sekin keskimäärin vain kerran 45 vuodessa.

Maailman suurin tuulennopeus 408 km/h eli 113 m/s on mitattu Barrow Islandilla, Australiassa 10.4.1996. trooppisen hirmumyrsky Olivian riehuessa. Tornadojen tuuli on todennäköisesti vielä suurempi, mutta tarkkoja mittauksia ei pystytä tekemään.