Bioenergian tuottaminen lietelannasta on nykyisellään kannattavaa vain poikkeustapauksissa, Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys kertoo.
PTT:n mielestä kotieläintuotannossa syntyvän bioenergian hyödyntämistä ei kuitenkaan pidä kokonaan haudata.
”Kyse on olemassa olevasta uusiutuvasta energialähteestä.Sen käyttöönotto olisi myönteinen asia monestakin syystä”, PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen muistuttaa.
Biokaasun kannattavuus paranee, jos sillä tuotettu energia käytetään omalla tilalla tai lämmöksi hyvin lähellä.
Myös yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto parantaa hyötysuhdetta, joskin lisää samalla investoinnin kustannusta.
Kannattavuuden arviointiin vaikuttaa myös se, mikä on vaihtoehto: hake vai sitä kalliimpi öljy. Hakkeelle biokaasu ei pärjää.
Jos maatilalla tuotetaan biokaasua ja siitä sähköä yleiseen verkkoon, sähkön hinnan pitäisi olla yli 50 prosenttia korkeampi kuin nyt.
PTT listaa politiikkamuutoksia, joilla biokaasun kannattavuutta voitaisiin parantaa: siirtokustannus pitäisi poistaa yhteisinvestoinneilta, myös maatilakokoluokan laitosten tulee saada takuuhinta, takuuhinnan pitää olla mahdollinen vaikka samanaikaisesti saa investointitukea, ja valvontamaksut tulee suhteuttaa laitoksen kokoon.
Lisäksi PTT kiinnittää huomiota vaatimukseen, jonka mukaan biokaasulaitokseen saa käyttää vain täysin uusia osia.
Se vaatimus pitäisi tutkimuslaitoksen mielestä poistaa maatilakokoluokan investoinneilta.
Toinen ongelma biokaasussa on työmäärän lisääntyminen, PTT huomauttaa. Laajentavalla tilalla haasteita ovat työvoiman ja peltoalan riittävyys. Jälkimmäinenkin haaste kovenee, jos biokaasulaitoksen toimintaa halutaan tehostaa nurmen avulla.
Lietteen käsittelyn vaatima työ vähenee vain, jos liete viedään tilan ulkopuoliseen laitokseen, eikä sitä oteta kaasutuksen jälkeen takaisin lannoitteeksi. Silloin kuitenkin tarvitaan muuta lannoitusta, josta aiheutuu kustannusta ja lisätyötä.
PTT on tehnyt selvityksen Työtehoseuran kanssa. Selvitys perustuu tilamallilaskelmiin. Selvityksen on rahoittanut Maatilatalouden kehittämisrahasto.
HEIKKI VUORELA