Koronan vuoksi suun terveydenhuollossa on melkeinpä mahdotonta seurata hoitotakuun toteutumista – "Tilanne on ennennäkemättömän huono"

Korona näkyy suun terveydenhuollossa historiallisen suurena hoitovelkana, jota maksetaan vielä pitkään, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

"Tilanne on ennennäkemättömän huono, ja muun muassa aluehallintovirastojen on tässä tilanteessa melkeinpä mahdotonta seurata hoitotakuun toteutumista."

Suun terveydenhuollossa hoitotakuu vaatii hoidon järjestämistä kolmessa kuukaudessa. Jos potilaan terveys ei vaarannu, aikaraja on kuusi kuukautta.

Virtomaan mukaan nykytilanteen siemenet kylvettiin jo ennen koronaa, sillä hammashoidon Kela-korvaukset pienenivät vuosina 2015 ja 2016. Jos hampaitaan hoidattaa julkisella puolella, yhteiskunta maksaa vajaat 60 prosenttia palvelusta aiheutuvista kustannuksista ja potilas asiakasmaksuina reilut 40 prosenttia. Yksityisellä sektorilla Kela korvaa noin 14 prosenttia hoidon hinnasta.

"Suun terveydenhuolto on Suomessa kärjistetysti joko kallista tai sitten hoitoon pääsy kestää", tiivistää Virtomaa.

Suomen hammaslääkäreistä noin puolet työskentelee julkisella puolella ja puolet yksityisellä joko yrittäjänä tai työsuhteessa. Virtomaa sanoo, että Suomessa on kyllä riittävästi hammaslääkäreitä väkilukuun suhteutettuna, mutta heidän työtaakkansa jakautuu epätasaisesti.

Asiakkaat valuivat Virtomaan mukaan osin Kela-korvauksien leikkausten vuoksi yksityiseltä julkiselle puolelle jo ennen koronaa, mikä taas on paisuttanut jonoja ja viivästyttänyt hoitoa. Yksityisellä puolella on siis vapaata kapasiteettia, mutta kaikilla ei ole varaa hoidattaa suutaan ja hampaitaan siellä.

Maaliskuussa kiireetöntä suun terveydenhuoltoa alettiin ajaa alas ympäri maata esimerkiksi sillä perusteella, että hammashoitoloiden henkilökuntaa tarvittiin muihin tehtäviin, kuten koronatestaukseen.

Lisäksi esimerkiksi hammasporan käyttö tuottaa aerosolia, minkä taas pelättiin tekevän suun terveydenhuollon vastaanotoista koronalinkoja. Tartuntoja ei kuitenkaan raportoitu henkilökunnalla eikä potilailla, sillä käyttöön otettiin tavanomaisten maskien ja käsineiden lisäksi visiirit. Lisäksi hampaiden poraamisessa alettiin käyttää vähemmän aerosoleja tuottavia poria ja käsi-instrumentteja.

Virtomaan mukaan pian havahduttiin palvelujen alasajon kääntöpuoleen, sillä esimerkiksi riskiryhmille voi olla hengenvaarallista, jos suun infektioita ei hoideta.

Hänen mukaansa pelkästään Espoossa oli siirretty noin 50 000 asiakasta keväältä syksylle ja laitettu noin 10 000 jonoon, jota nyt puretaan. Tilanne on erityisen hankala pääkaupunkiseudun lisäksi muissakin suurissa kaupungeissa ympäri maata.

"Keväällä perustellusti tapahtuneen kiireettömän hoidon alasajon seurauksena suun terveydenhuollon jonot ovat kasvaneet sellaisiin mittoihin, että niiden purkamiseen voi mennä pahimmillaan vuosia", Virtomaa kertoo.