Aleksi Hernesniemi ihmetteli (Maaseudun Tulevaisuus 20.9.), mikä taksvärkkipäivän tarkoitus kouluissa on.
Alkuperäinen Taksvärkin idea on osoittaa solidaarisuutta kehitysmaiden lapsille ja nuorille. Aito Taksvärkki on Suomessa koululaisten omasta aloitteesta vuonna 1967 lähtenyt liike. Se on suomalaisten nuorten omaa kehitysyhteistyötä – suoraan nuorelta nuorelle.
Kansalaisjärjestöt ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja niillä on nykyään tärkeä rooli kansainvälisyyskasvatuksen toteuttajina kouluissa. Taksvärkkiin osallistuminen on mitä parhainta kansainvälisyyskasvatusta.
Koulujen on kansainvälisyyskasvatuksella tarkoitus ohjata oppilaita globaaliin vastuuseen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Taksvärkkiä tehdessä tätä opitaan käytännön työn kautta.
Taksvärkkiin osallistuva oppilas näkee konkreettisesti, millainen vaikutus hänen omalla työllään on. Kaikki Taksvärkki ry:n kampanjaan osallistuvat oppilaat saavat painetun oppaan muodossa tietoa siitä, minne kerätyt varat menevät, mitä niillä tehdään ja keitä nuoret hyödynsaajat ovat.
Taksvärkki ry ei kerää rahaa nuorilta. Nuoret ansaitsevat tekemästään taksvärkkityöstä palkkion, jonka he lahjoittavat kehitysmaan nuorten tukemiseen. Vaihtoehtoisesti koulu voi järjestää lipaskeräyksen esimerkiksi tapahtumassa, kadulla tai naapurustossa.
Taksvärkki ry käyttää keräystuoton kokonaisuudessaan lasten ja nuorten parissa tehtävään kehitysyhteistyöhön. Tänä lukuvuonna suomalaisilla koululaisilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus tukea Sierra Leonen pikkukaupungeissa ja kylissä asuvia nuoria, joille tarjotaan elämänhallintaan liittyvää koulutusta sekä tukea perus- ja ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi.
Taksvärkki ry:n jäsenjärjestöjen edustajat
Daniel Sazonov
puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry
Karolina Lång
puheenjohtaja, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Aleksej Fedotov
puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry