• Monen elintarvikeyrityksen kyberturva heikoissa kantimissa – asiantuntijan mukaan parannettavaa on erityisesti pienillä toimijoilla

    Yritysten henkilöstön osaaminen ja ymmärrys kyberturvallisuuden suhteen on puutteellista.
    Tilaajalle
    Pääsääntöisesti kyberturvallisuus on suurissa yrityksissä pieniä paremmassa jamassa.
    Pääsääntöisesti kyberturvallisuus on suurissa yrityksissä pieniä paremmassa jamassa.  Kuva: Unsplash
    Uutiset|Tekniikka
    11.5.202307:00
    Matti Tuominen

    Tuoreen selvityksen mukaan elintarvikesektorin kybervalmiudet ovat heikentyneet aiemmasta.

    Vuoden 2020 selvityksessä sektorin kyberkypsyys sai arvon 3,34, kun se tuoreimmassa selvityksessä on laskenut lukemaan 2,83. Kohtuullisena arvona pidetään kolmosta.

    Huoltovarmuusorganisaation Digipoolin pääsihteerin Antti Nyqvistin mukaan tulos ei kuitenkaan ole niin dramaattinen kuin voisi kuvitella.

    Ensinnäkin tutkimuksessa on mukana erilaisia yrityksiä kuin aiemmin. Jos tutkimusotoksesta jää pois yksi todella hyvässä kunnossa oleva yritys, voi toimialan keskiarvotulos laskea rajustikin. Toisaalta myös arviointiasteikko on muuttunut aiemmasta.

    ”Sikäli ollaan tultu ehkä alaspäin, että yritykset itseään arvioidessaan ovat olleet hieman pessimistisempiä tässä tilanteessa, ja sellainen inhorealismi on myös noussut siellä esiin”, Nyqvist pohtii.

    Kyse voi olla siitäkin, että nykyisin tietoisuuden lisääntymisen ansiosta kyberuhkiin ja niihin varautumiseen suhtaudutaan aiempaa realistisemmin sekä rehellisemmin.

    On myös syytä huomata, että samanlainen muutos on havaittavissa kaikilla selvityksessä mukana olevilla aloilla.

    Yksi tutkimuksen päähavainnoista on se, että henkilöstön osaaminen ja ymmärrys kyberturvallisuuden suhteen on puutteellista.

    ”Vaikka monet ovat mukana tiedonvaihtoverkostoissa ja saavat järjestelmiin liittyvää uhkatietoa, se ei välttämättä johda mihinkään toimenpiteisiin”, Nyqvist kertoo.

    Silmiinpistävä havainto tutkimuksessa oli myös se, että kyberturvallisuuden tasossa on suurta hajontaa alan sisällä. Nyqvist arvioi, että pääsääntöisesti kyberturvallisuus on suurissa yrityksissä pieniä paremmassa jamassa.

    ”Niillä on enemmän resursseja, ja niiden on helppo viedä toimintatavat läpi yrityksen.”

    Kyberkypsyysselvityksessä nostetaan esiin elintarvikehuoltoon kohdistettuja kehittämisehdotuksia. Tarvetta kehittämiseen havaittiin muun muassa kyberriskien hallinnan prosesseissa ja siinä, miten ne vaikuttavat päätöksentekoon.

    ”Yrityksissä tehtiin kyllä riskien hallintaa liiketoiminnan kannalta, mutta kyberriskit eivät ole sinne liiketoiminnan sekaan vielä löytäneet. Kyberriskien hallintaa tehtiin, mutta se jäi helposti tällaiseksi tekniseksi ja operatiiviseksi.”

    Toisin kuin voisi luulla, pelkästään se, että omat laitteistot ja oman henkilöstön osaaminen ovat kunnossa, ei riitä. Lähes yhtä tärkeää on se, että vaikkapa alihankkijan järjestelmät ja prosessit ovat kunnossa.

    Selvityksessä haasteena nähtiin myös se, että yritykset eivät muodosta aktiivisesti kyberturvallisuuden tilannekuvaa.

    Lisää aiheesta
    • Kybeturvallisuuskeskuksen tietoon tulleissa tapauksissa korostuvat suuret ja keskisuuret yritykset. Pienten yritysten osuus on viime aikoina kasvanut.

      Tekniikka | Mikään yritys ei ole turvassa kyberhyökkäysiltä – keskisuuriin elintarvikeyrityksiin isketty kiristyshaittaohjelmilla

      Tilaajalle
    • Suojelupoliisin mukaan Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti yhä erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

      Suojelupoliisin mukaan Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä – "On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi"

    • Ruokaketjussa pahat häiriöt tulevat nopeasti kalliiksi.

      Maatalous | Kiristäminen verkossa voi aiheuttaa ruokaketjuun isoja tappioita

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle