Tutkija paljastaa, miten viileä kevät vaikuttaa sinileväkauteen

Kesän alettua sinilevätilanne on vielä erittäin rauhallinen. Järvi–meriwikiin päivitettyjen havaintojen mukaan sinilevää ei esiinny vesissä juuri ollenkaan. Vain Sotkamojärveltä ja Nuijamaan Haapajärveltä on viime viikolta asiantuntijahavainto, että sinilevää on esiintynyt hieman.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Jouni Lehtoranta kertoo, että sinilevien ilmestyminen edellyttää veden lämpötilan nousemista 16–18 asteeseen. Kevään ja alkukesän vaihtelevat ja viileät säät ovat nyt pitäneet leväkukinnot aisoissa.

Lehtorannan mukaan tästä ei voi päätellä, että tänä kesänä sinileviä esiintyisi viime kesiä vähemmän, tai että kukkiminen alkaisi tavanomaista myöhemmin.

”Sinileväkukintojen määrään vaikuttavat ravinneolot, kesän lämpötilat ja tyynet, aurinkoiset jaksot – eivät juurikaan kevään säät. Ravinteiden osalta tilanne on Suomen läheisillä ulkomerialueilla aika lailla samanlainen kuin edellisvuosina. Siksi riskiennusteemme merelle tulee olemaan aiempien vuosien kaltainen.”

Levätiedotteissaan Syke ei nojaudu pitkäaikaisiin sääennusteisiin, joiden toteutuminen on melko sattumanvaraista.

”Talven sääolot määräävät pitkälle sen, millaisia ravinnepitoisuuksia meriveden pintakerroksessa on. Se liittyy koviin tuuliin talviaikana, siihen mistä suunnasta myrskyt tulevat ja onko jääpeitettä. Jos tuuli pääsee sotkemaan veden, pohjan läheisten vesikerrosten ravinteet nousevat pintaveteen levien käyttöön”, Lehtoranta kuvailee.

”Viime vuosina Itämeren vesikerrokset ovat sekoittuneet niin, että fosforia on ollut pintavesissä keväällä ylimäärin. Tämä suosii sinilevien kasvua ja massaesiintymisiä kesäisin. Tutkimusalus Arandan talviseurannan mittauksista ilmeni, että esimerkiksi Suomenlahdella voimakkaat tuulet olivat sekoittaneet vesimassat poikkeuksellisen hyvin talven aikana.”

Vesikerrosten sekoittuminen voi tapahtua meressä eri tavalla kuin järvessä. Järvissä syksyn ja kevään täyskiertovaiheet tasaavat veden lämpötilan ja sekoittavat samalla ravinteet koko vesimassaan, kun taas meressä sekoittuminen voi jäädä vajaaksi suolakerrostuneisuuden vuoksi.

”Sekä meressä että järvissä sinilevät runsastuvat alkukesästä ja keskikesän jälkeen sinileviä alkaa ilmestyä näkyvinä lauttoina vedessä”, Lehtoranta kertoo.

Silti levien esiintyminen on järvissä tapauskohtaista.

”On tiettyjä järviä, joissa sinilevää esiintyy joka vuosi, ja sitä voi olla suuria määriä jo alkukesästä. Tällaiset järvet ovat pieniä ja reheviä. Isoillakin ja hyvässä tilassa olevilla järvillä sinileväkukintoja on, mutta ne ovat usein paikallisia ja pienillä lahdilla.”

Mikä on oikea tapa varmistua siitä, onko vedessä sinilevää?

”Yksi varmimpia keinoja on, että ottaa vettä lasiin ja katsoo ovatko hiput kauttaaltaan vedessä, ja nousevatko ne vasta odottelun jälkeen pintaan. Jos hiput kelluvat vain pinnalla, se on usein siitepölyä tai ruostesientä. Vedessä voi myös uittaa keppiä ja kokeilla takertuvatko levät siihen. Sinilevä ei tartu keppiin.”