Suomi myönsi asevientiluvan Turkkiin viimeksi syyskuun puolivälissä

Valtioneuvosto myönsi asevientiluvan Turkkiin viimeksi syyskuun 19. päivänä. Lupa koski lennokkien lähetysalustoja, joita käytetään miehittämättömien, harjoitusten maalilennokkitoiminnassa käytettävien ilma-alusten lähettämiseen, kertoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) STT:lle sähköpostitse.

"Jokaisen vientiluvan ulko- ja turvallisuuspoliittinen arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa on keskeistä arvioida sekä hakijaa ja loppukäyttäjää että määrämaata ja lähialuetta. Vientilupaa koskevan tuotteen ominaisuudet ja niille esitetty käyttötarkoitus ovat myös olennainen osa harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan suorittaa ulkoministeriö. Kokonaisharkinnan pohjalta katsottiin, että tälle tuotteelle vientilupa voidaan myöntää", Kaikkonen viestitti.

"Nyt Turkki on aloittanut sotilaallisen operaation Pohjois-Syyriassa. Tämän myötä tilanne on muuttunut."

Uusia vientilupahakemuksia Turkkiin ei Kaikkosen mukaan tällä hetkellä ole käsittelyssä.

Kaikkonen kertoi jo eilen, että uusia asevientilupia ei toistaiseksi myönnetä Suomesta Turkkiin. Hän perusteli päätöstä Turkin hyökkäyksellä ja sillä, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Turkki on ollut Suomelle tärkeä asevientimaa. Puolustusministeriön raportin mukaan vuonna 2018 Turkkiin myönnettiin kahdeksan asevientilupaa, joiden arvo oli yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa.

Euromääräisesti tarkasteltuna Turkkiin myönnettiin viime vuonna vientilupia enemmän kuin mihinkään muuhun maahan. Kakkosena tilastossa oli Arabiemiirikunnat, johon vientilupia myönnettiin runsaan 22 miljoonan euron arvosta ja kolmantena Ranska (15,5 miljoonaa euroa).

Toteutuneen viennin osalta suurin vientimaa oli Puola, jonne vietiin puolustustarvikkeita lähes 23 miljoonalla eurolla. Turkki oli kakkosena 17 miljoonalla eurolla.