Suomesta löydettyihin meteoriitteihin on mahdollisuus tutustua Helsingin observatoriolla esillä olevassa näyttelyssä Meteoriitit – Kaukaiset kulkijat.
Luonnontieteellisen keskusmuseon ja observatorion yhteistyönä toteuttamassa näyttelyssä esitellään meteoriittien ohella myös niiden löytötarinoita.
Suomesta on löydetty yhteensä 13 meteoriittia. Esillä on muun muassa näyte Bjurbölen meteoriitista, joka pudotessaan vuonna 1899 sai eteläsuomalaiset luulemaan maailmanlopun tulleen.
Mukana on myös valikoituja ulkomaisia näytteitä, muiden muassa Venäjälle vuonna 2013 pudonneesta Tšeljabinskin meteoriitista ja kuuluisasta Arizonan meteoriittikraatterin synnyttäneestä Canyon Diablo -meteoriitista.
Meteoriitit ovat kivestä, kivi-raudasta tai raudasta muodostuneita Aurinkokunnan pienkappaleita.
Meteoriittiainesta osuu Maan ilmakehään päivittäin satoja tonneja, suurelta osin pieninä hitusina. Maapallon ilmakehään osuessaan meteori kuumenee ja aiheuttaa näyttävän valoilmiön, tähdenlennon.
Useimmat meteoriitit ovat irronneita asteroidien osia, mutta myös muilta isommilta taivaankappaleilta on päätynyt kappaleita meteoriitteina Maahan asti. Näyttelyssä pääseekin tutustumaan myös punaiselta naapuriplaneetaltamme Marsista ja kiertolaisestamme Kuusta peräisin oleviin meteoriitteihin.
Meteoriitit ovat ovat myös tieteellisesti arvokkaita. Ne kantavat mukanaan tietoa Aurinkokunnan koostumuksesta sen varhaisilta syntyajoilta. Meteoriittien avulla on voitu myös määrittää Aurinkokunnan ja maapallon ikä.
Suomen tähän asti viimeisin meteoriittilöytö on vuonna 1974 tunnistettu Orimattilan meteoriitti.
MAIKKI KULMALA
Meteoriitit – Kaukaiset kulkijat -näyttely 30.4. asti Helsingin
observatoriossa, Kopernikuksentie 1.
Avoinna: ti–ke 12–16,
to 12–20, pe–su 12–16.