Tenon kalapato sijaitsee Norjan puolella Tana Brun kylässä. Kuva: Mikko Kytökorpi
Tenon kalapato on epäonnistunut täydellisesti ‒ taistelu kyttärälohta vastaan ollaan häviämässä
Kyttyrälohen nousun estämiseksi rakennettu kalapato estää alkuperäisen Atlantin lohen nousua, mutta päästää kyttyrälohia lävitse.Tilaajalle
Kyttyrälohi on alunperin Venäläisten istuttama haitallinen vieraslaji Kuva: Mikko KytökorpiTenon alajuoksulle Norjan puolelle rakennettiin tänä vuonna kalapato estämään haitallisen vieraslajin kyttyrälohen nousua jokeen. Toimella haluttiin taata heikentyneen alkuperäisen Tenon lohen lisääntyminen vesistössä.
Pato on kuitenkin osoittautunut toimivan tarkoitustaan vastaan.
”Pato päästää kyttyrälohia läpi ja viivyttää alkuperäisen lohen pääsyä kudulle. Atlantin lohet eivät mene padon pyydysosaan vaan jäävät aidan alapuolelle. Tämä mahdollisesti vain heikentää Atlantin lohen lisääntymisen edellytyksiä Tenojoessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.
Kritiikkiin yhtyy myös Tenon kalatalousalueen puheenjohtaja Mika Aikio.
”Kalapato on ollut täysin katastrofi, ja se pitäisi heti purkaa. Toivon maa- ja metsätalousministeriöltä kovia neuvotteluja Norjan viranomaisten kanssa, että pato saataisiin purettua.”
Paikalliset toimijat sekä Norjan että Suomen puolella ovat ilmaisseet vastustavansa patoa. Minkä takia patoa ei saada purettua?
Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikön Vesa Ruusilan mukaan huoli kalapadon kielteisistä vaikutuksista on ilmaistu Norjalle sekä viranomais- että poliittisella tasolla. Pato on kuitenkin Norjan vesillä ja norjalaisten rakentama, joten Suomesta käsin asiaan ei voida suoraan puuttua.
”Me olemme tehneet sen, mitä tässä tilanteessa voi lyhyellä aikajänteellä tehdä. Pato ei toimi halutulla tavalla ja olemme olleet yhteydessä Norjaan asiasta. Pidämme yhteyttä edelleen ja meidät pidetään hyvin ajan tasalla, mutta ratkaisut ovat viime kädessä norjalaisten käsissä.”
Ruusila ei usko, että norjalaiset alkaisivat purkaa patoa tänä kesänä. Sen sijaan patoa pyritään muokkaamaan.
”Norjalaiset ovat tehneet korjaustoimenpiteitä ja ajoittain avanneet patoa, jotta Tenon lohi pääsisi nousemaan, mutta määrät ovat olleet ilmeisen pieniä.”
Kaikkien haastateltavien mielestä pato rakennettiin alkujaankin väärin. Rakentamisen suunnittelussa olisi pitänyt kuunnella enemmän paikallisia tahoja, sanoo Erkinaho.
Aikion mukaan Tenon lohi nousee aina syvintä uomaa pitkin. Koska kalapadon kalapesä on hyvin matalalla, kalat eivät sinne mene.
”Padon suunnitteluvaiheessa suomalaisia tutkijoita sekä Tenon kalastajia kuultiin, mutta heidän tuomiaan näkemyksiä ei huomioitu tarpeeksi. Pyyntilaatikkoja olisi pitänyt olla useampi, eikä sijainti ollut paras mahdollinen”, sanoo Ruusila.
Kalapatoja on rakennettu aiemmin Norjassa pienempiin jokiin, ja tulokset ovat olleet hyviä. Kokemusta kalapadon rakentamisesta Tenon kokoiseen jokeen ei ole ollut. Tietotaidon puute voi olla myös yksi selittävä tekijä.
Tenojoki on vain yksi monista Norjan Atlanttiin laskevista joista, jossa kyttyrälohi on riesana.
Vuodesta 2017 alkaen kyttyrälohien kannat alkoivat kasvaa räjähdysmäisesti Pohjois-Norjassa. Samanaikaisesti alkuperäisen Atlantin lohen tila on heikentynyt.
”Emme tiedä tarkkaa syytä sille, miksi kyttyrälohien määrät alkoivat kasvaa niin radikaalisti ja lyhyessä ajassa. Jotain kalojen elinympäristössä on muuttunut niin, että se hyödyttää kyttyrälohta ja on taas haitaksi Atlantin lohelle. Ilmastonmuutos ja vesien lämpeneminen on yksi selittävä tekijä”, Erkinaro kertoo.
Samanaikaisesti, kun kyttyrälohen määrät lähtivät kasvuun noin kuusi vuotta sitten, lajin levinneisyysalue laajeni kattamaan koko Norjan rannikon.
Havaintoja on tehty sittemmin Ruotsin Atlannin puoleisella rannikolla sekä Tanskan salmien läheisyydessä.
Erkinaro pitää mahdollisena, että Kyttyrälohi rantautuisi myös Itämereen ja Suomen rannikoille.
”Ihan hyvin laji saattaa levittäytyä ajan kanssa Itämerelle. Lajia tavataan myös Vienanmeressä, joka on Itämeren tavoin hyvin vähäsuolainen”
Erkinaron mukaan on hyvin epätodennäköistä, että kyttyrälohi saataisiin kokonaan poistettua Tenosta ja muista alueen joista.
Venäjän puolella kyttyrälohta on paljon, eikä lajiin suhtauduta siellä haitallisena vieraslajina vaan arvokkaana resurssina. Vaikka laji saataisiinkin pois Norjan ja Suomen joista, Venäjältä tulisi aina uutta kalaa.
Erkinaron mukaan ei tiedetä varmaksi, onko kyttyrälohi vaaraksi alkuperäiselle lohelle. Tutkimustietoa ei ole riittävästi, koska ilmiö on niin uusi.
Koska tietoa ei ole, mitään riskejä ei kannattaisi hänen mukaansa ottaa. Tämän vuoksi kyttyrälohta tulisi pyytää vesistöistä pois niin paljon kuin mahdollista.
- Osaston luetuimmat
