
Elokuisen MT-kyselyn vaalirahaosiosta on helppo tehdä johtopäätökset.
Suomalaiset haluavat huomattavasti nykyistä suurempaa avoimuutta ja parempaa läpinäkyvyyttä kansanedustajien ja kansanedustajaehdokkaiden taustajoukkoihin ja heidän antamiin vaalieuroihin.
Kyselyyn vastanneiden tyrmäävä enemmistö kannattaa sitä, että kansanedustajaehdokkaiden pitäisi antaa vaalirahailmoitus jo ennen eduskuntavaalien äänestyksen alkamista. Näin äänestäjät voisivat nykyistä paremmin ja aikaisemmin arvioida ehdokkaiden taustoja.
Enemmistö suomalaisista myös uskoo, että vaalirahoitusta jakamalla voi Suomessa vaikuttaa yksittäisiin poliittisiin päätöksiin.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä pitää kyselyn tuloksia jos nyt ei jyrkän dramaattisina, niin ainakin poikkeuksellisina ja hämmentävinä.
”Meillä on paljon tehtävää siinä, että ihmiset voivat luottaa päätöksenteon asiallisuuteen”, Jokisipilä aloittaa.
”Yksittäisen poliittisen päätöksen saaminen vaalirahan tuomalla vaikutusvallalla olisi ilmiselvää korruptiota.”
Suomea on vuosikymmeniä mainostettu vähäisen korruption maana. Nyt mielikuva ainakin suomalaisten silmissä on saanut kolauksen.
”Yksittäisen poliittisen päätöksen saaminen vaalirahan tuomalla vaikutusvallalla olisi ilmiselvää korruptiota, ei edes sitä paljon puhuttua rakenteellista korruptiota. Kun 64 prosenttia vastaajista on kuitenkin tätä mieltä, tehtävää on paljon.”
MT-kyselyn toinen kysymys tarjoaa professori Jokisipilän mielestä helpoimman ja nopeimman askeleen parempaan suuntaan.
”Kannatan itsekin sitä, että vaalirahailmoitukset julkistettaisiin jo ennen äänestyksen alkamista. Tämä olisi olennainen parannus nykytilanteeseen, jossa ilmoituksia voi unohtua, tulla myöhässä ja niin edelleen.”
Markku Jokisipilä uskoo, että julkinen keskustelu vaalirahoista, taustajoukoista sekä kansanedustajien ja ministereiden erilaisista kytköksistä on merkittävästi vaikuttanut tuoreen MT-kyselyn tuloksiin.
”Uskon että viimeaikaiset Garden Helsingin ja Valmet Automotiven tapaukset ovat vaikuttaneet. Katsoipa sitä mistä kulmasta tahansa, niin eihän Garden Helsinki hyvältä näyttänyt, ja varmasti tällä kohulla on ollut vaikutuksia”, Jokisipilä sanoo.
Garden Helsingin tapauksessa hallitus ensin myönsi hankkeelle ehdollista rahallista tukea, mutta joutui perumaan päätöksensä muun muassa siksi, että halliprojektin työllisyyslaskelmat osoittautuivat vanhentuneiksi ja reippaasti liioitelluiksi.
Urheilu- ja konserttiareenaa kulisseissa vahvasti lobannut kokoomustaustainen Jan Vapaavuori puolestaan erosi tehtävästään sen jälkeen, kun hallitus oli vetänyt hankkeelta tukensa, ja Vapaavuoren runttaus- ja junailuviestit tulivat julkisuuteen.
MT-kyselyn tausta-aineistosta selviää, että naiset ovat hieman luottavaisempia suomalaisen päätöksenteon asiallisuuteen kuin miehet. Kun miehistä peräti 73 prosenttia uskoo vaalirahoittajien voivan vaikuttaa yksittäisiin poliittisiin päätöksiin, naisista samoin uskoo ”vain” 55 prosenttia.
Vaalirahoitukselta julkisuutta jo ennen äänestysuurnia haluaa 81 prosenttia miehistä, naisista 76.
Näiden osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Aikavälillä 7.–12.8. tehtyyn MT-kyselyyn vastasi 1 029 suomalaista. Sen toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri oy. Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä. Koko otannan virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.