Koneyrittäjät vastaavat rajuun syytökseen piittaamattomuudesta valokuitutyömailla: ”Aina ei tiedä edes kummalla puolella tietä kaapeli on”
Teleoperaattorit voivat kieltäytyä näytöistä ja kaapeleiden sijainti pitäisi selvittää epätarkoista kartoista.Tilaajalle
Koneyrittäjien mukaan kaapeleiden ja muiden maanalaisten rakenteiden sijaintitietoja ei saada yhdestä palvelusta, vaikka sellaista on yritetty tehdä. Kuva: Pekka FaliValokuitujen asennuksiin liittyvät kaapelionnettomuudet vähenisivät, jos kaapelien omistajien ja sijaintien tiedot olisivat tarkempia ja helpommin saatavilla, maarakennusalan toimialapäällikkö Ville Järvinen Koneyrittäjistä kertoo tiedotteessa.
Eilen uutisoitiin valokuitutyömailla sattuvan satoja vaaratilanteita vuodessa. Ylen jutussa urakoitsijoita syytettiin jopa piittaamattomuudesta lakeja kohtaan ja niiden vaarantavan toiminnallaan huoltovarmuuden.
Syyllisiksi leimattiin koneyrittäjät. Järvisen mukaan ongelmien taustalla on muitakin toimijoita.
Järvisen mukaan esimerkiksi erityisesti teleoperaattorit voivat kieltää omien verkostojensa näytöt maastossa ja tarjoavat sen sijaan urakoitsijoiden käyttöön vain kaapeleiden sijaintikarttaa. Kartan tarkkuus ei aina kerro edes kummalla puolella katua kaapelit sijaitsevat.
Näyttöjä joutuu usein odottamaan. Lisäksi samalla alueella voi olla usean omistajan verkkoja ja jokaiselta pitää saada näyttö erikseen.
Kun epätarkkoihin tietoihin yhdistetään sopimusten tiukat aikataulut, riskit vahingoille kasvavat.
Järvisen mukaan valokuituyhtiöt lupaavat kuluttajille epärealistisia aikatauluja, mutta eivät etukäteen mieti, miten kaivu ja asennustyö käytännössä tehdään.
Tämä lietsoo kiirettä kaivamiseen ja asentamiseen.
”Urakoitsijat pakotetaan sopimusteknisesti sekä vaillinaisilla suunnitelmilla selvittämään alueen maanalaiset rakenteet, kuten sähkö- lämpö- ja puhelinverkot.” Ville Järvinen
”Kauppojen jälkeen kuituyhtiöt haalivat maarakennusalan urakoitsijoita kireällä aikataululla. Urakoitsijat pakotetaan sopimusteknisesti sekä vaillinaisilla suunnitelmilla selvittämään alueen maanalaiset rakenteet, kuten sähkö- lämpö- ja puhelinverkot”, Järvinen sanoo.
Sopimuksissa voi olla esimerkiksi sanktiopykälä aikataulun venymiselle.
Kova väite huoltovarmuuden vaarantumisesta ei pidä paikkaansa, vanhempi varautumisasiantuntija Tuomas Seppälä Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo Ylen mukaan.
Onnettomuuksissa on kyse palvelun toiminnan keskeytymisestä, sillä yksittäinen vahinko ei voi aiheuttaa laajoja katkoja. Huoltovarmuuden kannalta tärkeissä kohteissa yhteydet on varmistettu useilla kaapeleilla.
Laki velvoittaa kaivajayrityksiä selvittämään maan alla olevat rakenteet. Valvontavastuu on kunnilla.
- Osaston luetuimmat
