Tutkija: Polttoaineveron höllentäminen voi harhauttaa ostamaan runsaspäästöisen auton, mikä kostautuu viimeistään 2027
Vatt:n tutkijoiden mielestä polttoainehintoja voitaisiin kompensoida tasapalautuksilla, jotka hyödyttäisivät pienituloisia enemmän kuin veron alentaminen.Tilaajalle
Laihialainen Antti Rauma haki maanantaina kuudellakympillä bensaa Hulmin huoltoasemalta ruohonleikkuriin ja autoon. Hän haluaisi uskoa lupauksiin polttoaineen hinnan allennuksista, mutta odotukset eivät ole kovat. Kuva: Johannes TervoHallituksen nykyisillä ratkaisuilla eli jakeluvelvoitteen sekä polttoaineveron höllentämisellä Suomi tuskin pääsee tavoitteeseensa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Näin arvioi johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).
Lisäksi polttoaineverotuksen alentaminen antaa väärän kannustimen kuluttajille hankkia raskaasti kuluttavia autoja. Se kostautuu ennen pitkää, sillä EU:n päästökaupan laajeneminen liikenteeseen vuonna 2027 nostaa kuitenkin polttoaineen hintoja.
”Tällä hetkellä on virhe ostaa isopäästöinen auto. Jossain kohtaa sattuu, kun hinta pumpulla nousee.”
Korkeampi polttoainevero kannustaisi Laukkasen mukaan kuluttajia hankkimaan vähäpäästöisen auton ja romuttamaan viimeisiään vetelevät, runsaspäästöiset menopelit.
Jokainen kotitalous saisi 300 euron suuruisen ”bensasetelin”.
Polttoaineveron alennus palvelee enemmän suurituloisia, koska he ajavat keskimäärin enemmän kuin pienituloiset.
”Korkeampia polttoainehintoja voitaisiin kompensoida vaihtoehtoisesti tasapalautuksilla, jotka hyödyttäisivät pienituloisia enemmän kuin veron alentaminen”, väitöskirjatutkija Selina Clarke Helsingin yliopistosta sanoo.
Palautukset rahoitettaisiin ennallaan pidettävän polttoaineveron tuotosta. Silloin jokainen kotitalous saisi 300 euron suuruisen ”bensasetelin”.
Clarken mukaan polttoaineveron keventäminen syö päästövähennystä, jota tavoitellaan jakeluvelvoitteen nostamisella.
Veronalennukset tekevät ajamisesta suoraan halvempaa, mikä kannustaa ajamaan enemmän. Tasapalautus puolestaan ei halventaisi ajamisen hintaa.
”Ilmastopoltiikassa suunnittelu on tärkeää, jottei kanneta valoa säkissä pimeään”
Polttoaineveron alennus ei Laukkasen arvion mukaan tule merkittävästi laskemaan pumppuhintoja.
”Huoltamoiden bensapumpuissa voisi näkyä bensaveron osuus hinnasta”, Laukkanen tuumaa. Se konkretisoisi kuluttajille hinnan muodostumista.
”Tarvitsemme useiden toimien yhdistelmää liikenteen päästöjen vähentämiseksi.”
Jo päättynyt tuki sähköauton hankintaan ei ole Laukkasen mukaan välttämättä osunut maaliin. Herää kysymys, olisivatko tukea nostaneet kotitaloudet hankkineet sähköauton joka tapauksessa.
”Ilmastopoltiikassa suunnittelu on tärkeää, jottei kanneta valoa säkissä pimeään”, Laukkanen toteaa.
Hallitus on alentamassa polttoaineiden valmisteveroa ja CO2-komponenttia vuoden 2024 alussa.
Päästökauppa toimii EU:ssa Laukkasen mukaan juuri niinkuin sen pitääkin. Se ei ole heikentänyt eurooppalaisten yritysten menestystä kansainvälisessä kilpailussa, eikä vähentänyt työpaikkoja.
Myös Suomessa ilmastosääntelyllä on vähennetty päästöjä heikentämättä yritysten toimintaympäristöä.
Juttua muokattu 21.9. klo 9.43 korjaamalla Selina Clarken opiskelupaikka.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
