Keskusta säästäisi viemällä kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut
”Lukumme ovat suuntaa antavia, ja koko ajan tarvitaan myös arvokeskustelua siitä, mikä on yksilön ja mikä yhteiskunnan vastuu”, Mauri Pekkarinenja Juha Sipilä sanoivat tiistaina. Roni Rekomaa/STT-Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoKeskusta julkaisi tiistaina oman ehdotuksensa siitä, kuinka julkisen talouden 9–10 miljardin euron rahavaje katetaan.
”Kolmannes tällä ehdotuksellamme, kolmannes uusilla työpaikoilla ja kolmannes muilla toimilla kuten työurien pitenemisellä”, puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi.
Säästösumma olisi 3,15 miljardia euroa, kun hallitus esitti rakennepaketissaan 4,7 miljardin euron edestä kestävyysvajeen tukkimiseksi.
Uusia työpaikkoja on keskustan mukaan määrä syntyä 60 000 ja eläkkeelle siirtymisiän nousta kahdella vuodella.
Muu kolmannes jakautuu erilaisiin toimenpiteisiin tällä ja seuraavilla hallituskausilla. Moni karsinta, siirto ja säästö keskustan paperissa on tuttua myös hallituksen rakenneohjelmasta: aikuisten hammashoidon karsiminen, vanhusten laitoshoidon purkaminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja kunnallisten pätevyysvaatimusten väljentäminen.
Suurin muutos hallituksen linjaan on keskustan kotikunta–maakunta-mallin toteutus: perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä vaativat sosiaalihuollon tehtävät annettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien päälle rakennettaville sosiaali- ja terveysalueille.
Yli puolet kuntien tehtävistä siirtyisi maakuntatasolle, rahaa säästyisi miljardi euroa ja muutos voisi tapahtua jo tällä vaalikaudella.
”Tällaisen kompromissin oppositiokin voisi hyväksyä”, Sipilä sanoi.
Toteutus poikisi lisää säästöä seuraavilla vaalikausilla.
Maakunnille menisivät myös toisen asteen koulutus, maakuntakaavoitus, aluekehitys ja jätehuolto. Näille ei vielä esitetty hintalappua.
Kansanedustaja Mauri Pekkarinen luonnehti puolueensa esitystä muutoinkin varovaisesti ”potentiaalin kartoittamiseksi”, jossa varsinkin europuolen toteutuminen ”vaatii lisää selvityksiä”.
Kunnille jäisi alle puolet nykyvastuista: päivähoito, esi- ja perusopetus, liikunta, kulttuuri, kirjastot, asuminen, kaavoitus, paikallinen elinkeinotoimi ja paikallinen tekninen toimi.
Valtio voisi hoitaa miljardin euron edestä avien, elyjen ja Kelan kautta erilaisia suunnittelu-, valvonta- ja maksatustehtäviä, muun muassa perustoimeentulo-, omaishoidon- ja lasten kotihoidontuen maksamisen. Julkinen talous säästäisi sata miljoonaa euroa.
Hallituksesta poiketen keskusta ei pidentäisi oppivelvollisuutta eikä puolittaisi kotihoidontukea vanhempien kesken, mutta nostaisi palvelumaksuja, purkaisi normitusta ja virtaviivaistaisi hallintoa ja tietojärjestelmiä. Säästöä syntyisi 1,3 miljardia euroa.
”Etäyhteyksiä harvinaisten aineiden opetuksessa pitäisi kehittää, jolloin esimerkiksi lukioverkko voisi säilyä tiheämpänä”, kansanedustaja Tapani Tölli sanoi.
Hallitus laski säästävänsä vanhusten laitoshoidosta 300 miljoonaa, mutta keskusta vain 200, koska se panostaisi myös koti- ja omaishoitoon.
”Omaishoidon tasoa pitäisi tarkistaa ja yhtenäistää ja miettiä sitä osittain kulukorvauksena”, Sipilä pohdiskeli.
Pekkarisen mukaan kunnissa on ”tavattoman paljon” turhan normituksen työtä alkaen siitä, että kuntakeskuksesta ajaa kymmeniä kilometrejä aamulla lipunnostaja ja illalla -laskija.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Etäyhteyksiä
harvinaisten
aineiden
opetuksessa
pitäisi kehittää,
jolloin esimerkiksi
lukioverkko voisi säilyä tiheämpänä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat