Ravustuskauden alussa luvassa niukkoja saaliita
Maanantaina 21. heinäkuuta kello 12 alkavan ravustuskauden saalismääräksi veikataan 8–10 miljoonaa saksiniekkaa. Alkukauden saaliit voivat olla niukkoja, koska rapujen kuorenvaihto on vielä kesken.
Jokirapu, rapu, keitetty rapu. Kuva: Jaana KankaanpääViileä alkukesä on viivyttänyt rapujen kuorenvaihtoa, Kalatalouden keskusliitto tiedottaa. Pyyntikauden alussa ravut voivat vielä piileskellä koloissaan kuortaan vaihtamassa. Parhaita saaliita odotetaan vasta elo-syyskuussa.
Saalismääräksi keskusliitto veikkaa 8–10 miljoonaa rapua. Määrästä suomalaista jokirapua olisi 2–3 miljoonaa, valtaosa täplärapua.
Rapuruton leviämisen estämiseksi merrat ja muut ravustusvälineet pitää puhdistaa hyvin, jos niitä siirtää vesistöstä toiseen. Keinoja ovat 10 minuutin keittäminen, 5–6 tunnin saunottaminen, muutaman vuorokauden pakastaminen tai väkiviinassa tai formaliinissa uittaminen.
Syöttikalat tulee pyytää samasta vesistöstä, jossa ravustetaan. Jos syötit ovat muusta vesistöstä, ne tulisi pakastaa vähintään kaksi vuorokautta -20 asteessa.
Kalatalouden keskusliitto korostaa, ettei rapuja saa siirtää vesistöstä toiseen. Rapuja ei saa säilyttääkään muussa kuin pyyntivedessä edes lyhyttä aikaa ilman elykeskuksen kalatalousyksikön lupaa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan rapurutto on taloudellisesti merkittävin Suomen sisävesikalatalouden tauti. Rktl arvioi rutosta koituneen 90 vuoden aikana ainakin 630 miljoonan euron menetykset.
Tänä kesänä Leppävirran Lapinjoen ravuista on löydetty rapuruttoa.
Viime kesänä rapuruttoa löytyi yli kymmenestä vesistöstä.
Suomalaisista ja ruotsalaisista täpläravuista on löydetty uusi sairaus, naaraiden pyrstöjalkatauti, hankekoordinaattori Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Jussilan mukaan tauti näyttäisi iskevän rapuruton heikentämiin täplärapunaaraisiin. Suomesta tautia on löytynyt jo ainakin viidestä täplärapukannasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat