Erityisesti pienten kuntien lausunnoissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain väliraportista suhtaudutaan kielteisesti siihen, että kuntien äänimäärä päätöksenteossa sidottaisiin kuntien asukaslukuun ilman äänileikkuria (MT 11.11.)
Hyvä esimerkki vallanjaosta on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuusto, johon 21 jäsenkuntaa valitsevat 1–5 jäsentä asukasluvun mukaan. Kunnan äänimäärä valtuustossa määräytyy siten, että sillä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti.
Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Tämä äänileikkuri tarkoittaa sitä, että Jyväskylällä on liittovaltuustossa vain 20 prosenttia äänistä, kun sillä muuten olisi ääntenenemmistö eli kaikki valta. Sama äänileikkuri on käytössä myös asunto-osakeyhtiöissä.
Viidenneksen ääniosuus ei kuitenkaan tarkoita, että Jyväskylällä olisi äänivaltaa vain 20 prosenttia, mikäli valtaa mitataan epäortodoksisesti esimerkiksi Shapleyn–Shubikin valtaindeksillä (SSI), jonka Lloyd S. Shapley ja Martin Shubik kehittivät 1954. Shapley sai viime vuonna taloustieteen Nobelin palkinnon, tosin eri keksinnöstä. Valtaindeksejä on muitakin, joihin voi tutustua vaikkapa Turun yliopiston Voting Power and Power Index Websitella.
Laskin sadasosasekunnissa mainitun sivun laskurilla liitovaltuuston voimasuhteet. Jyväskylän äänivalta on 52/261 äänellä 37,73 prosenttia. Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Multia saavat 1 270–1 786 asukkaallaan 0,96 prosenttia vallasta kukin jne. Luhangan osuus vajaalla tuhannella asukkaalla on puolet tästä (0,48 prosenttia). Näiden äänivalta on hieman suurempi kuin asukasluvuilla laskien.
Kuntayhtymä toimii pääministerin mukaan (Yle Radio Suomi 27.10.) toisinaan hyvin, toisinaan huonosti, kun ”näistä isoista palveluista päättääkin monet kunnat yhdessä”. Niinpä sote-järjestämislakiin ei oteta säännöstä pakollisesta äänileikkurista, joka rajaisi suurten kuntien edustajien äänimäärää.
Kukin pohtikoon itse tykönänsä, kuinka demokraattinen tällainen uudistus on, joskin ”hallinnollisesti järkevä ja tehokas”.
Seppo Heinonen
taloustieteiden maisteri
Vantaa
Kuntayhtymä toimii pääministerin mukaan toisinaan hyvin,
toisinaan huonosti, kun ”näistä isoista palveluista päättääkin monet kunnat yhdessä”.«