Ilmastonmuutos saattaa parantaa Suomen maatalouden tuotantokykyä jo lähitulevaisuudessa, kun kasvukausi pidentyy ja lämpösumma karttuu nykyistä nopeammin.
Vaikka päivän pituuteen keskilämpötilan nousu ei vaikuta, satopotentiaali kasvaa ja viljely laajenee ja monipuolistuu.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusin raportti osoittaa, että maapallon keskilämpötila nousee 1990-luvun tasolta 3–5 astetta vuoteen 2100 mennessä, mikäli kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykyiseen tahtiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on koonnut yhteenvedon tutkimuksista, miten eri elinkeinot voivat sopeutua ilmastonmuutokseen.
Sen mukaan satopotentiaali voi yli kaksinkertaistua vuosisadan loppuun mennessä. Kevätkylvöisten viljojen hehtaarisadot voisivat kohota 8–10 tonniin ja syysviljojen yli 9 tonniin.
Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos voi edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta, kun esimerkiksi herneen, härkäpavun ja rapsin viljely laajenee pohjoisemmaksi ja sadot paranevat.
Myös metsätalouden puolella ilmastonmuutos lisää tuotosta.
Runkopuun kasvu lisääntyy ministeriön yhteenvedon perusteella 44 prosenttia vuoteen 2100 mennessä.
Ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan kannata innostua liikaa.
Suurentuneita satoja ja puuntuotosta verottavat niin tuhohyönteiset kuin sienitauditkin, tutkijat toppuuttelevat.
Niihin viljelijä ja metsänomistaja voi varautua käyttämällä vain puhdasta siemen- ja taimimateriaalia ja noudattamalla taudintorjuntaohjeita.
Suomessa talvien ennakoidaan lämpenevän kesiä enemmän, mutta hellepäivien määrä lisääntyy. Myös rankkasateita esiintyy aiempaa useammin.
Jos maan routaantuminen viivästyy, puunkorjuu vaikeutuu. Talvileimikoiden hakkuille jää yhä vähemmän aikaa, kun maat pysyvät sulana.
Sopeutumiskeinoksi maa- ja metsätalousministeriö esittää puunkorjuun kehittämistä. Metsänomistajalle se voi tarkoittaa esimerkiksi ajourien vahvistamista.
Peltoviljelyssä pitäisi suositusten mukaan huolehtia maaperän kasvukunnosta viljelykasvia vaihtelemalla. Syysviljojen on nähty vähentävän satotappioita kuivina vuosina.
Suomen ympäristökeskuksen johtaja Mikael Hildén muistuttaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen käy talouden ja politiikan ehdoilla.
”Ei ole järkeä jalostaa ilmastoon sopivia lajikkeita, jos niille ei ole kysyntää”, hän kärjistää.
Myös EU-maiden yhteinen maatalouspolitiikka asettaa omat rajoituksensa.
Ympäristökonsultti Jaana Sorvali ilmasto- ja energiakysymyksiin erikoistuneesta Joceanista kannustaa kuitenkin hyödyntämään ilmastonlämpenemisen edut.
”Kilpailukyvyn ylläpito edellyttää, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Silloin sen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.”
SUVI NIEMI
Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua?
Yhteenveto suomalaisesta
sopeutumistutkimuksesta eri
toimialoilla
www.mmm.fi > julkaisut