BRYSSEL (MT)
Maitokiintiöiden poistuminen 2015 on iso haaste varsinkin heikommille tuotantoalueille. Uusia tarjonnansäätelykeinoja ei kuitenkaan ole tulossa.
Näin voisi kuvailla EU-komission tiistaina järjestämän maitoseminaarin keskusteluja.
”Analyysit ja mielipiteet kiintiön jälkeisestä tilanteesta eroavat. Täytyy kuitenkin pitää huolta, etteivät tuottajat tai alueet vahingoita toisiaan”, maatalouskomissaari Dacian Çiolos muotoili.
Komissaari korosti jo nykyisten olemassa olevien keinojen käyttöä, jotta maidontuotanto voidaan turvata esimerkiksi vuoristoalueilla ja unionin pohjoisissa osissa.
Interventioilla kuten julkisen ja yksityisen varastoinnin tuella voidaan vakauttaa hintoja, jos ylituotanto uhkaa romahduttaa tuottajahinnat. Viljelijät voivat ottaa käyttöön myös EU:n osittain rahoittaman tulontasausvälineen, eli käytännössä vakuutuksen huonoja tuottajahintoja vastaan.
Riippumattomien tutkijoiden kokoaman arvion mukaan myös tuotantoon sidottu tuki ja tuottajan aseman vahvistaminen ruokaketjussa voivat auttaa maidontuotannon jatkumista epäsuotuisilla alueilla. Joillakin alueilla paras vaihtoehto olisi kuitenkin tuotantosuunnan vaihto esimerkiksi lihakarjaan.
Komissio aikoo perustaa maitomarkkinoita seuraavan yksikön, jotta mahdollisia kriisitilanteita voidaan paremmin ennakoida.
Varapääjohtaja Herman Versteijlenin mukaan kiintiöiden poistuminen ei mullista EU:n maitomarkkinoita. Kasvava kysyntä maailmanmarkkinoilla ja varsinkin juuston lisääntyvä vienti helpottaa hintapaineita unionin sisällä.
Versteijlen muistutti, että nykyisinkin maidontuotanto on suurimmassa osassa jäsenmaita kiintiön alapuolella, eikä kasvua odoteta kuin muutamassa maassa.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnan puhemies Paolo De Castro oli astetta pessimistisempi. Parlamentti olisi halunnut kiintiöiden tilalle tuotantoa rajoittavan järjestelmän, mutta esitys kaatui liberaalien maatalousmaiden kuten Tanskan, Hollannin ja Britannian vastustukseen.
”2009 maidon hintakriisi oli enemmän kuin varoitus. Tarvitaan myös uusia keinoja markkinoiden säätelyyn”, italialaismeppi painottaa.
NIKLAS HOLMBERG