Kokkola houkuttelee alueelle akkutehdasta tarjoamalla valmista tonttia – ”Ei ensimmäistäkään liituria!” iloitsee kaupungin suunnittelupäällikkö
Kokkolasta löytyi 136 hehtaarin metsäinen alue, jossa ei ole kummempia luontoarvoja, kuten liito-oravia estämässä tehtaan rakentamista.
Kokkolan kaupunki houkuttelee erityisesti akkutehdasta tontille, jossa ei ole rakentamista estäviä luontoarvoja, kuten liito-oravia. Kuva: Kari KytöKokkolasta on löytynyt pääradan ja valtatie 8:n välimaastosta 136 hehtaarin alue, jonne voisi rakentaa esimerkiksi akkutehtaan. Kartoituksissa rakentamattomalta metsä- ja suoalueelta ei löytynyt kummempia ympäristöarvoja, eikä kulttuuriympäristöjä.
Erityisesti liito-oravien puute ilahdutti Kokkolan kaupungin suunnittelupäällikkö Jouni Laitista.
”Ei ensimmäistäkään liituria!”, Laitinen hihkui maanantaina Kokkola Material weekin avajaisissa Kokkolassa.
Akkutehtaan saaminen alueelle tukisi perusteilla olevaa Keliber Oy:tä, joka pyrkii aloittamaan lähivuosina litiumin louhinnan Kaustisen lähimaastossa.
Sähköautojen yleistyessä litiumin ja akkujen tarve kasvaa 20 prosentin vuosivauhdilla.
Keliberin toimitusjohtajan Pertti Lambergin mukaan louhittavassa litiummalmissa ei ole raskasmetalleja eikä happoja, joten lähivesistöt eivät ole vaarassa saastua. Kaivosten purkuvesistä kulkeutuu jonkin verran typpeä, mutta sitä voidaan poistaa käsittelemällä jätevedet.
Lambergin mukaan Keliberin typpipäästöt vastaisivat vuositasolla suuren maatilan päästöjä.
Litiumkaivoksia on suunnitteilla ainakin Syväjärvelle ja Rapasaareen ja uusia esiintymiä kairataan jatkuvasti. Syväjärven hankkeesta on tehty valituksia typpipäästöjen tiukemman suodattamisen ja tiukemman seurantavelvoitteen toivossa.
Lamberg ei usko, että valitukset kaatavat hankkeita, korkeintaan viivästyttävät vuoden–pari. Tarkoitus on päästä rakentamaan 2021.
Toistaiseksi Lambergia työllistää eniten 300 miljoonan euron rahoituksen haaliminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat