Palvelu paranee ja työnhakijan vastuu korostuu – Työministeri Harakka: "Budjettiriihessä työvoimapalveluiden henkilökuntaan satoja lisää"

Talouden kasvun taittuminen saattaa estää hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisen. Työministeri Timo Harakka (sd.) myöntää, että talouskasvun varaan ei enää lasketa.

"Tavoite ei ole täysin omissa käsissä. Talouskasvua ei ole näköpiirissä", Harakka sanoo MT:n haastattelussa.

Harakan mukaan heikentyvä talouskehitys oli näkyvissä jo hallitusneuvotteluiden aikana. Se ei estänyt pääministeri Antti Rinnettä (sd.) nostamasta 75 työllisyysprosenttia yhdeksi päätavoitteista.

Katseet kääntyvätkin enemmän tavoitteeseen luoda hallituksen toimin 60 000 uutta työpaikkaa. Se vaatii entistä aktiivisempaa työllisyyslinjaa ja saavutetaan Harakan mukaan viisikohtaisella ohjelmalla.

Ensimmäiset toimet esitellään kuluvalla viikolla budjettiriihessä. Esimerkiksi työvoimaviranomaisten tarjoamien palvelujen parantamiseen tulee lisää työvoimaa.

"Puhutaan sadoista henkilötyövuosista. Käytettävissä olevat summat selviävät budjettiriihessä."

Hallitus perusti kesällä työmarkkinaosapuolista koostuvia työryhmiä, joiden odotetaan tuovan yhteisymmärrykseen perustuvia parannuksia.

Harakan mukaan seitsemästä työryhmästä kuusi on jo kokoontunut.

"Päätavoite on kehysriihi. Ensimmäinen tarkastuspiste on vuoden päästä syksyllä. Siksi nyt jo budjettiriihessä olevat esitykset ovat bonusta", Harakka sanoo.

Kehysriihi on lähivuosien budjettisuunnitelma ja se pidetään maalis- huhtikuussa.

Työryhmissä kannatetaan kuntien työllisyyskokeilun jatkamista. Se on Harakan mukaan tuonut hyviä tuloksia. Moni kuntien sosiaalipalveluja käyttävä on myös työtä vailla, joten työllisyyden edistäminen samalla on luontevaa.

Työllisyystoimet voivat purra, sillä yrityksillä on kova tarve palkata lisää väkeä.

Maaseudun yrityksille voi olla hyötyä hallituksen aikomuksesta tukea ensimmäistä ulkopuolista työntekijää. Tuki on rahaa määräajaksi, mutta sen määrää ei ole vielä päätetty.

Ministeri muistuttaa työvoimapulasta kärsiviä maaseudun yrityksiä, että apua on tarjolla. Työvoimaviranomaisilla on myös velvollisuus hoitaa työnvälitystä.

Vastuuta on myös yrityksillä itsellään.

"Osaajapulaan liittyy myös, että työehdot ja palkka ovat riittävät. Voi olla, että yrityksen tai alan vetovoima ei riitä."

Harakka toivoo, että yritykset pitäisivät kiinni eläkeikää lähestyvistä.

"Pohjois-Karjalassa Abloy on pystynyt pidentämään keskimääräistä eläkkeelle jäämistä seitsemällä vuodella. Se on hyvää bisnestä heille."

Ministeri lupaa, että työvoimapalvelujen lisääminen parantaa palvelua. Se tarkoittaa esimerkiksi tiiviimpää ja yksilöllisempää yhteyden pitoa. Samalla myös työnhakijan vastuu kasvaa.

"Palvelun vastikkeeksi täytyy sitoutua yksilölliseen suunnitelmaan. On ollut väärä luulo, että kun aktiivimalli poistuu, olisi työttömyysturva vastikkeetonta. Mikään ei ole, sekä työnhakijalla että viranomaisilla on velvoitteita", Harakka sanoo.

Tavoitteena on myös löytää töitä monille työkyvyttömyyseläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella oleville. Se tarkoittaa, että kannusteloukkuja täytyy purkaa. Se voi olla vaikeaa, sillä järjestelmä on luotu aikana, jolloin työttömyys oli väliaikaista töiden välillä.

"1990-luvun laman jälkeen työttömyydestä tuli pitkittyvää, pysyvää ja periytyvää. Osatyökykyiset ja palkkatuella olevat otetaan määrätietoisemmin henkilökohtaiseen valmennukseen", Harakka tuumii.

Harakka lupaa selvittää, miten nolla-tuntisopimuksista voisi päästä eroon.