Martat kouluttavat rajaseudun väkeä varautumisessa – henkinenkin kotivara on syytä laittaa kuntoon

Kaakkois-Suomen Martat sai vuoden 2024 EU:n maaseuturahaa rajaseudun varautumisen vahvistamiseen.

Hankkeen nimi on Parempi vara ja kohteena itärajan maaseutualueet. Seudun kyläyhteisöille ja asukkaille opetetaan häiriötilanteisiin varautumista ja paikallisen huoltovarmuuden vahvistamista ja edistetään samalla yhteisöllisyyttä.

Kaakkois-Suomen marttojen kanssa hankkeen osatoteuttajana on Pohjois-Karjalan Martat ry.

Hanke sai rahaa reilut 344 000 euroa.

Työntekijät on nyt palkattu ja ensimmäiset tilaisuudet pidetty, kertoo Kaakkois-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Valjakka Lappeenrannasta.

Yhdessä kylätoimijoiden kanssa seudun asukkaille esitellään havainnollisesti kotivaraa, pidetään työpajoja, opetellaan hyödyntämään luonnontuotteita, perehdytään kyberturvallisuuteen kansalaisen näkökulmasta ja tuodaan esille henkisen kotivaran merkitystä.

”Henkisellä kotivaralla on iso merkitys. Se tarkoittaa sitä, että osataan ottaa vaikeita asioita ja elämän kriisejä puheeksi, varautua niihin, muistaa yhteisöllisyyden ja naapuruuden merkitys. Siten tietää, kehen ottaa tarpeen tullen yhteyttä ja selvitään henkisesti paremmin”, Valjakka sanoo.

Henkinen kestävyys on parempi, kun on ihmisiä ympärillä. Kuva: Pekka Fali

Kotivaran on syytä olla kunnossa kaikkien häiriötilanteiden, kuten sähkökatkojen ja vaikkapa kaivon saastumisen varalta.

”Tapahtumia järjestetään kiinnostuksen mukaan, vahvistetaan kylien välistä yhteistyötä ja tullaan ihmisten kanssa tutuiksi.”

Parempi vara -hanke kattaa 26 kylää ja taajamaa Kaakkois-Suomen eli Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella ja 26 kylää Pohjois-Karjalassa vuosina 2025–2026.

Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niitä pidetään kaikissa kunnissa esimerkiksi kylätaloilla. Tilaisuuksia on tiedossa jo liki 20 paikkakunnalle.

Marttojen kumppaneina ovat maaseudun asukkaat ja esimerkiksi 4H, MTK, VPK:t ja alueiden kylätoimijat.