Kuivuustilanne jatkuu vaikeana: Vesistöistä mittaushistorian matalimpia lukuja
Kuivuus voi vaikuttaa niin kaivoveden laatuun kuin vesiliikenteeseen. Sateisimmilla alueilla jokien pinnat voivat kääntyä nousuun.
Kevät oli tavallista kuivempi. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA.Lue artikkelin tiivistelmä- Syken mukaan kuivuus jatkuu sateista huolimatta; pohjavedet, maaperä ja järvet matalalla
- Pirkanmaan Tarjanne-järvi mittaushistorian alimmassa tasossa
- Alhaiset vedenkorkeudet vaikeuttavat vesiliikennettä ja kaivoveden laatua
Kuivuustilanne jatkuu yhä huolta herättävänä viimeaikaisista sateista huolimatta, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kuivuustilannekatsaus kertoi. Sateet ovat hieman parantaneet tilannetta Järvi-Suomessa ja Kainuussa.
Kuivuustilanne näkyy kuitenkin edelleen pohjavedessä, maaperässä ja järvien korkeudessa. Tilannetta ovat vaikeuttaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi ja aikainen ja vähäsateinen kevät.
Pohjaveden pinnat ovat ajankohtaan nähden matalalla Itä-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Paikoin ne ovat selvästi tavanomaista matalammalla. Pohjavesimuodostumien pinnat ovat kääntyneet laskuun tavanomaista aiemmin. Alhaiset vedenpinnat voivat kuivattaa kaivoja ja vaikuttaa kaivoveden laatuun, Syke varoitti.
Mittaushistorian matalimpia lukuja
Vesitilannekatsauksen mukaan jokien virtaamat ovat pääosin pieniä koko maassa. Tälle viikolle on kuitenkin ennustettu epävakaista säätä, ja sateisimmilla alueilla jokien pinnat voivat kääntyä nousuun.
Toistaiseksi sateet eivät useilla alueilla ole nostaneet jokien vedenpintoja, vaan ne ovat täyttäneet maankosteuden vajausta.
Maankosteus on Itä- ja Keski-Suomessa sekä etelärannikolla ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhainen.
Pohjois-Karjalasta Pirkanmaalle ulottuvalla alueella monet keskisuuret ja pienemmät järvet ovat laskeneet ajankohtaan nähden mittaushistorian alimmille tasoille. Esimerkiksi Pirkanmaalla sijaitsevan Tarjanne-järven pinta on ajankohtaan nähden alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistoriansa aikana.
Suurista järvistä esimerkiksi Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet jäävät ainakin alkukesän ajaksi alemmas kuin viime vuonna. Vesitilannekatsauksen mukaan järvien vedenkorkeuksien laskua on pyritty hillitsemään rajoittamalla juoksutuksia poikkeuslupien avulla.
Suurten säännösteltyjen vesistöjen laskujokien, kuten Kokemäenjoen ja Kymijoen, virtaamat tulevat Syken mukaan olemaan kesällä pääosan ajasta lähellä ajankohdan minimivirtaamia. Alhainen vedenkorkeus voi vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
