
Hallitus esittää, että koko Suomessa voidaan siirtyä kolmepäiväiseen postin jakeluun ja keräilyyn.
Muutos koskee yleispalvelutuotteita eli käteismaksullisia kirjelähetyksiä, kuten postimerkillisiä kirjeitä, ja kotimaista ulkomaille lähetettäviä postipaketteja.
Nykyisen postilain mukaan kolmen päivän jakelu on ollut mahdollista kaupungeissa ja taajamissa vuodesta 2017 lähtien.
Muutos koskisi siis haja-asutusalueita, kertoo lehtiliiketoiminnasta vastaava johtaja Kimmo Kauranen Postilta.
”Muutos ei tuo merkittäviä vaikutuksia työkokonaisuuksiin”, Kauranen kertoo.
Kolmen päivän jakelun lisäksi Postin tavoitteena on voittaa kilpailutuksia lehtien jakelusta. Silloin töitä riittäisi viideksi päiväksi, mutta kaksi päivää olisi lyhyempiä.
Postin mukaan postilain jakeluvelvoite koskee hyvin pientä määrää postia, sillä postimerkillisten kirjeiden osuus Postin jakamasta postista on noin 2‒3 prosenttia.
Perinteisten postilähetysten määrät vähenevät jatkuvasti.
Hallituksen esityksellä pyritään keventämään ja joustavoittamaan yleispalveluvelvoitetta.
Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus ei hidastu muutoksessa vaan säilyy nykyisellään.
Sanoma- ja aikakauslehdet eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen piiriin.
Hallitus esittää myös määräaikaisen sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen käyttöönottamista alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua, liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Hallitus ehdottaa ensi vuoden budjettiin tätä varten 15 miljoonan euron määrärahan.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen aiheesta eilen torstaina.
Tavoitteena on turvata postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja edellytykset viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle koko maassa.
Hallituksen esityksen ehdotetaan tulevan pääosin voimaan syksyllä 2022.
Postimerkillisten kirjeiden osuus Postin jakamasta postista on noin 2‒3 prosenttia.
Uutta kevyempää keräily- ja jakeluvelvoitetta alettaisiin soveltaa ja sanomalehtijakelua koskevaa valtionavustusta maksaa ensi vuoden alusta.
Postin mukaan esitys ei tuo isoja käytännön muutoksia postinsaajille.
Postin postipalveluista vastaavan johtajan Yrjö Eskolan mukaan postilaissa ei muuteta yleispalvelun eli postimerkillisten kirjeiden kulkunopeutta.
”Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus ei hidastu muutoksessa vaan säilyy nykyisellään”, Eskola sanoo tiedotteessa.
Posti haluaa korostaa, että jakelu vaikeakulkuisilla saaristoalueilla turvataan parhaiten sillä, että valtio ylläpitää saaristossa riittävän tiheän yhteysalus- ja lossiliikenteen, joka mahdollistaa kolmipäiväisen yleispalvelukirjeiden jakelun.
Saaristolain mukaan vastuu yhteysalusliikennöinnin järjestämisestä kuuluu valtiolle ja kunnille.